minä

See also: Appendix:Variations of "mina", minae, and minæ

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈminæ/, [ˈminæ]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -inæ
  • Syllabification(key): mi‧nä

Etymology 1

From Proto-Finnic *minä, from Proto-Uralic *minä. From the same base as the plural pronoun me, the possessive suffixes -ni and -mme and the first-person verb endings -n and -mme. See the Proto-Finnic entry for more information on inflection.

Pronoun

minä (stem minu-) (personal)

  1. I (first-person singular personal pronoun)
    • c. 1450–1470, unknown, quoting unidentified Finnish Bishop of Turku, Ms. Solg. 16,2°, University Library of Erlangen-Nürnberg (manuscript; overall work in Middle High German):
      Mÿnna tachton gernaſt ſpuho ſomen gelen Emÿna daÿda
      [Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen[sic][,] en minä taida]
      I very much want to speak the Finnish language[, but] I am not able to
    • 1548, Mikael Agricola, transl., Se Wsi Testamenti [The New Testament], Stockholm, Pyhen Mattheusen Euangelium (Matthew) 5:17:
      Elket lulco / ettaͤ mine tullut olen Laki eli Prophetij paͤſtemen / Ja en totta mine tullut paͤſtemen / waan teuttemen.
      [Älkäät luulko, että minä tullut olen lakii eli profeettii päästämään, ja en totta minä tullut päästämään, vaan täyttämään.]
      Thinke not yt I am come to destroye the lawe or the Prophets: no I am nott come to destroye them but to fulfyll them.
    • 1642, Biblia: Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi [The Bible, i.e. the entire Holy Bible in Finnish], Pyhän Mattheuxen Evangelium (Matthew) 5:17:
      AͤLkaͤt luulco / ettaͤ minaͤ tulin Lakia ja Prophetiaita paͤaͤſtaͤmaͤn : en minaͤ tullut paͤaͤſtaͤmaͤn / mutta taͤyttaͤmaͤn.
      [Älkäät luulko, että minä tulin lakia eli profeetiaita päästämään; en minä tullut päästämään, mutta täyttämään.]
      Think not that I am come to destroy the law, or the prophets: I am not come to destroy, but to fulfil.
    • 1670, Laurentius Petri Aboicus, Christillinen Saarna Engeleistä [Christian Sermon on Angels]:
      Ja ettaͤ minaͤ nytt taͤllaͤ ajalla erinomaiſten ſyiden taͤhden aiwoin yhden yxikertaiſen ſaarnan Jumalan pyhiſt Engeleiſt praͤndaͤtaͤ anda.
      [Ja että minä nyt tällä ajalla erinomaisten syiden tähden aivoin yhden yksikertaisen saarnan Jumalan pyhistä enkeleistä präntätä antaa.]
      And that I shall now for specific reasons have a simple sermon about the holy angels of God published.
    • 1783, Cristfried Ganander, Suomalaiset Arwotuxet, Wastausten kansa [Finnish Riddles. With Answers]:
      Jos naͤmaͤt arwotuxet halulla waſtaan otetaan maanmiehiltaͤ; nijn taͤſtaͤedes Suomalaiset ſananlaſkut pian minulda uloſannetaan: nijtaͤ minaͤ olen lisaͤnnyt myoͤs 18 ajastaikaa.
      [Jos nämät arvotukset halulla vastaan otetaan maanmiehiltä; niin tästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulta ulosannetaan: niitä minä olen lisännyt myös 18 ajastaikaa.]
      And shall my countrymen receive these riddles well; Finnish proverbs too are to be hereafter published: those have I been compiling also for 18 years.
    • 1849, Elias Lönnrot, “Rune XV”, in John Martin Crawford, transl., Kalevala:
      Mehiläinen, mielilintu,
      hänpä tuon sanoiksi saatti:
      "Mitenkä mä sinne pääsen,
      minä mies vähäväkinen!"
      Thus the honey-bee made answer:
      "I can never fly to heaven,
      [To the seventh of the heavens,
      To the distant home of Ukko,]
      With these wings of little virtue."
    • 1898, Eino Leino, “Poem 42”, in Sata ja yksi laulua [Hundred and One Songs]:
      Minä rakastin metsää ja maailmaa,
      nyt rakastan häntä mä vain,
      hän on minun metsäni, maailmain,
      hän on minun ainoain.
      I loved the forest and the world
      now I love only her;
      she is my forest, my world,
      she is my only one.
    • 1933/1938, Pyhä Raamattu [The Holy Bible], Helsinki: Suomen Pipliaseura, Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matthew) 5:17:
      Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
      Think not that I have come to abolish the law and the prophets; I have come not to abolish them but to fulfil them.
    • 1950, Lauri Viita, Moreeni:
      —Olkaa huoleti; kun minä sanon, että se järjestyy, niin silloin se myös järjestyy!
      —Do not worry; when I say that it will be fine, then it will be fine!
    • 1992, Raamattu [The Bible], Helsinki: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matthew) 5:17:
      Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.
      Do not think that I have come to abolish the Law or the Prophets; I have not come to abolish them but to fulfill them.
    • 2013, Jukka Laajarinne, 72:
      Hän katsoo keskittyneesti minua, ja minä näen tuskan hänen katseessaan.
      She looks intently at me, and I can see the agony in her gaze.
Usage notes
  • When the verb shows both the person and the number, the pronoun may be left out in written Finnish and is usually only used for emphasis. However, the inflected forms are often used. In colloquial Finnish, the pronoun is almost always used, even with a verb (compare the usage of me (we)).
Inflection
  • Irregular. The comitative and instructive forms do not exist. Abessive is hardly ever used; ilman minua and ilman meitä are used instead.
  • In addition to the standard set of cases, minä and the other personal pronouns have a specific accusative form, in this case minut. This form would have been the nominative plural form of the first stem, if the word were not a personal pronoun.
  • See this appendix for information on the dialectal variants of minä.
Alternative forms
Synonyms

Noun

minä

  1. (psychology, psychoanalysis) ego
  2. (philosophy) self
Declension
Inflection of minä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative minä minät
genitive minän minien
partitive minää miniä
illative minään miniin
singular plural
nominative minä minät
accusative nom. minä minät
gen. minän
genitive minän minien
minäinrare
partitive minää miniä
inessive minässä minissä
elative minästä ministä
illative minään miniin
adessive minällä minillä
ablative minältä miniltä
allative minälle minille
essive minänä mininä
translative minäksi miniksi
abessive minättä minittä
instructive minin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of minä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative minäni minäni
accusative nom. minäni minäni
gen. minäni
genitive minäni minieni
minäinirare
partitive minääni miniäni
inessive minässäni minissäni
elative minästäni ministäni
illative minääni miniini
adessive minälläni minilläni
ablative minältäni miniltäni
allative minälleni minilleni
essive minänäni mininäni
translative minäkseni minikseni
abessive minättäni minittäni
instructive
comitative minineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative minäsi minäsi
accusative nom. minäsi minäsi
gen. minäsi
genitive minäsi miniesi
minäisirare
partitive minääsi miniäsi
inessive minässäsi minissäsi
elative minästäsi ministäsi
illative minääsi miniisi
adessive minälläsi minilläsi
ablative minältäsi miniltäsi
allative minällesi minillesi
essive minänäsi mininäsi
translative minäksesi miniksesi
abessive minättäsi minittäsi
instructive
comitative mininesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative minämme minämme
accusative nom. minämme minämme
gen. minämme
genitive minämme miniemme
minäimmerare
partitive minäämme miniämme
inessive minässämme minissämme
elative minästämme ministämme
illative minäämme miniimme
adessive minällämme minillämme
ablative minältämme miniltämme
allative minällemme minillemme
essive minänämme mininämme
translative minäksemme miniksemme
abessive minättämme minittämme
instructive
comitative mininemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative minänne minänne
accusative nom. minänne minänne
gen. minänne
genitive minänne minienne
minäinnerare
partitive minäänne miniänne
inessive minässänne minissänne
elative minästänne ministänne
illative minäänne miniinne
adessive minällänne minillänne
ablative minältänne miniltänne
allative minällenne minillenne
essive minänänne mininänne
translative minäksenne miniksenne
abessive minättänne minittänne
instructive
comitative mininenne
third-person possessor
singular plural
nominative minänsä minänsä
accusative nom. minänsä minänsä
gen. minänsä
genitive minänsä miniensä
minäinsärare
partitive minäänsä miniään
miniänsä
inessive minässään
minässänsä
minissään
minissänsä
elative minästään
minästänsä
ministään
ministänsä
illative minäänsä miniinsä
adessive minällään
minällänsä
minillään
minillänsä
ablative minältään
minältänsä
miniltään
miniltänsä
allative minälleen
minällensä
minilleen
minillensä
essive minänään
minänänsä
mininään
mininänsä
translative minäkseen
minäksensä
minikseen
miniksensä
abessive minättään
minättänsä
minittään
minittänsä
instructive
comitative minineen
mininensä
Synonyms
Derived terms
compounds

Descendants

  • Kven: mie

See also

Further reading

Pronoun

minä

  1. (interrogative) essive singular of mikä
    Minä sinä minua oikein pidät?
    What do you take me for? (when meaning "take sb for sth", pitää requires essive case)
  2. (interrogative) essive plural of mikä
    Minä päivinä sinä näit hänet?
    On what days did you see her? (with essive used in expressions on Monday/Tuesday/etc., mikä is in the same case as päivä)
  3. (indefinite) essive singular of mikä
  4. (indefinite) essive plural of mikä

Anagrams

Livvi

Etymology

From Proto-Finnic *minä, from Proto-Uralic *minä. Cognates include Finnish minä and Karelian mie.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈminʲæ/
  • Hyphenation: mi‧nä
  • Rhymes: -inʲæ

Pronoun

minä

  1. I

Declension

This entry needs an inflection-table template.

See also

References

  • N. Gilojeva, S. Rudakova (2009) Karjalan kielen Livvin murdehen algukursu [Beginners' course of Karelian language's Livvi dialect] (in Livvi), Petrozavodsk, →ISBN, page 10
  • Tatjana Boiko (2019) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd edition, →ISBN, page 166

Veps

Etymology

From Proto-Finnic *minä.

Pronoun

minä (genitive minun, partitive mindai)

  1. I

Inflection

Inflection of minä
nominative sing. minä
genitive sing. minun
partitive sing. mindai
partitive plur. meid
singular plural
nominative minä
accusative minun
genitive minun meiden
partitive mindai meid
essive-instructive
translative
inessive minus meiš
elative minuspäi meišpäi
illative minuhu meihe
adessive minai meil
ablative minaipäi meilpäi
allative minei meile
abessive minuta meita
comitative minunke meidenke
prolative
approximative I
approximative II
egressive
terminative I
terminative II
terminative III
additive I
additive II

References

  • Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “я”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary], Petrozavodsk: Periodika
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.