tuntaa

Ingrian

Etymology

Probably a back-formation from tunne-, tunsi- analogically to tiitää (“to know”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtuntɑː/, [ˈtuntɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈtuntɑː/, [ˈtuntɑː]
  • Rhymes: -untɑː
  • Hyphenation: tun‧taa

Verb

tuntaa

  1. (transitive) to sense; feel
  2. (transitive) to recognise
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 39:
      Tanvasmattoa ono (kuva 33) kerkiä tuntaa kahest kimmiäst pläkist, kummat ovat hänen pääs, senen takaosas.
      It's easy to recognise the grass snake (picture 33) by its two bright spots, which are on its head, on its backside.
  3. (transitive) to be able to; to know how to
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Sitä vart, jot hyväst saavva tolkku ympäröiväst paikast, pittää tuntaa löytää pooli ja matka, tuntaa katsoa paikan plaanua.
      For this, to understand the surrounding area well, one has to be able to find the direction and the distance, to be able to look at the map of the area.

Conjugation
Conjugation of tuntaa (irregular, nt-nn gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tunnen en tunne 1st singular oon tuntant, tuntanut en oo tuntant, tuntanut
2nd singular tunnet et tunne 2nd singular oot tuntant, tuntanut et oo tuntant, tuntanut
3rd singular tuntaa ei tunne 3rd singular ono tuntant, tuntanut ei oo tuntant, tuntanut
1st plural tunnemma emmä tunne 1st plural oomma tuntaneet emmä oo tuntaneet
2nd plural tunnetta että tunne 2nd plural ootta tuntaneet että oo tuntaneet
3rd plural tuntaat1), tuntavat2), tunnetaa evät tunne, ei tunneta 3rd plural ovat tuntaneet evät oo tuntaneet, ei oo tunnettu
impersonal tunnetaa ei tunneta impersonal ono tunnettu ei oo tunnettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular tunsin en tuntant, tuntanut 1st singular olin tuntant, tuntanut en olt tuntant, tuntanut
2nd singular tunsit et tuntant, tuntanut 2nd singular olit tuntant, tuntanut et olt tuntant, tuntanut
3rd singular tunsi ei tuntant, tuntanut 3rd singular oli tuntant, tuntanut ei olt tuntant, tuntanut
1st plural tunsimma emmä tuntaneet 1st plural olimma tuntaneet emmä olleet tuntaneet
2nd plural tunsitta että tuntaneet 2nd plural olitta tuntaneet että olleet tuntaneet
3rd plural tunsiit1), tunsivat2), tunnettii evät tuntaneet, ei tunnettu 3rd plural olivat tuntaneet evät olleet tuntaneet, ei olt tunnettu
impersonal tunnettii ei tunnettu impersonal oli tunnettu ei olt tunnettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tuntaisin en tuntais 1st singular olisin tuntant, tuntanut en olis tuntant, tuntanut
2nd singular tuntaisit, tuntaist1) et tuntais 2nd singular olisit tuntant, tuntanut et olis tuntant, tuntanut
3rd singular tuntais ei tuntais 3rd singular olis tuntant, tuntanut ei olis tuntant, tuntanut
1st plural tuntaisimma emmä tuntais 1st plural olisimma tuntaneet emmä olis tuntaneet
2nd plural tuntaisitta että tuntais 2nd plural olisitta tuntaneet että olis tuntaneet
3rd plural tuntaisiit1), tuntaisivat2), tunnettais evät tuntais, ei tunnettais 3rd plural olisivat tuntaneet evät olis tuntaneet, ei olis tunnettu
impersonal tunnettais ei tunnettais impersonal olis tunnettu ei olis tunnettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular tunne elä tunne 2nd singular oo tuntant, tuntanut elä oo tuntant, tuntanut
3rd singular tuntakoo elköö tuntako 3rd singular olkoo tuntant, tuntanut elköö olko tuntant, tuntanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural tuntakaa elkää tuntako 2nd plural olkaa tuntaneet elkää olko tuntaneet
3rd plural tuntakoot elkööt tuntako, elköö tunnettako 3rd plural olkoot tuntaneet elkööt olko tuntaneet, elköö olko tunnettu
impersonal tunnettakkoo elköö tunnettako impersonal olkoo tunnettu elköö olko tunnettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular tuntanen en tuntane
2nd singular tuntanet et tuntane
3rd singular tuntanoo ei tuntane
1st plural tuntanemma emmä tuntane
2nd plural tuntanetta että tuntane
3rd plural tuntanoot evät tuntane, ei tunnettane
impersonal tunnettannoo ei tunnettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st tuntaa present tuntava tunnettava
2nd inessive tuntajees past tuntant, tuntanut tunnettu
instructive tuntaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (tiitäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative tuntamaa
inessive tuntamaas
elative tuntamast
abessive tuntamata
4th nominative tuntamiin
partitive tuntamista, tuntamist

Synonyms

See also

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 608
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.