soeta

See also: söta

Estonian

Noun

soeta

  1. abessive singular of susi

Finnish

Etymology

From sokea +‎ -eta.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsoetɑˣ/, [ˈs̠o̞e̞t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oetɑ
  • Syllabification(key): so‧e‧ta

Verb

soeta

  1. (intransitive) to go blind

Conjugation
Inflection of soeta (Kotus type 72*D/vanheta, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sokenen en sokene 1st sing. olen soennut en ole soennut
2nd sing. sokenet et sokene 2nd sing. olet soennut et ole soennut
3rd sing. sokenee ei sokene 3rd sing. on soennut ei ole soennut
1st plur. sokenemme emme sokene 1st plur. olemme soenneet emme ole soenneet
2nd plur. sokenette ette sokene 2nd plur. olette soenneet ette ole soenneet
3rd plur. sokenevat eivät sokene 3rd plur. ovat soenneet eivät ole soenneet
passive soetaan ei soeta passive on soettu ei ole soettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sokenin en soennut 1st sing. olin soennut en ollut soennut
2nd sing. sokenit et soennut 2nd sing. olit soennut et ollut soennut
3rd sing. sokeni ei soennut 3rd sing. oli soennut ei ollut soennut
1st plur. sokenimme emme soenneet 1st plur. olimme soenneet emme olleet soenneet
2nd plur. sokenitte ette soenneet 2nd plur. olitte soenneet ette olleet soenneet
3rd plur. sokenivat eivät soenneet 3rd plur. olivat soenneet eivät olleet soenneet
passive soettiin ei soettu passive oli soettu ei ollut soettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sokenisin en sokenisi 1st sing. olisin soennut en olisi soennut
2nd sing. sokenisit et sokenisi 2nd sing. olisit soennut et olisi soennut
3rd sing. sokenisi ei sokenisi 3rd sing. olisi soennut ei olisi soennut
1st plur. sokenisimme emme sokenisi 1st plur. olisimme soenneet emme olisi soenneet
2nd plur. sokenisitte ette sokenisi 2nd plur. olisitte soenneet ette olisi soenneet
3rd plur. sokenisivat eivät sokenisi 3rd plur. olisivat soenneet eivät olisi soenneet
passive soettaisiin ei soettaisi passive olisi soettu ei olisi soettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sokene älä sokene 2nd sing. — —
3rd sing. soetkoon älköön soetko 3rd sing. olkoon soennut älköön olko soennut
1st plur. soetkaamme älkäämme soetko 1st plur. — —
2nd plur. soetkaa älkää soetko 2nd plur. — —
3rd plur. soetkoot älkööt soetko 3rd plur. olkoot soenneet älkööt olko soenneet
passive soettakoon älköön soettako passive olkoon soettu älköön olko soettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soennen en soenne 1st sing. lienen soennut en liene soennut
2nd sing. soennet et soenne 2nd sing. lienet soennut et liene soennut
3rd sing. soennee ei soenne 3rd sing. lienee soennut ei liene soennut
1st plur. soennemme emme soenne 1st plur. lienemme soenneet emme liene soenneet
2nd plur. soennette ette soenne 2nd plur. lienette soenneet ette liene soenneet
3rd plur. soennevat eivät soenne 3rd plur. lienevät soenneet eivät liene soenneet
passive soettaneen ei soettane passive lienee soettu ei liene soettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st soeta present sokeneva soettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soetakseni soetaksemme
2nd soetaksesi soetaksenne
3rd soetakseen
soetaksensa
 past soennut soettu
2nd inessive2 soetessa soettaessa agent3 sokenema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soetessani soetessamme
2nd soetessasi soetessanne
3rd soetessaan
soetessansa
 negative sokenematon
instructive soeten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive sokenemassa —
elative sokenemasta —
illative sokenemaan —
adessive sokenemalla —
abessive sokenematta —
instructive sokeneman soettaman
4th4 verbal noun sokeneminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sokenemaisillani sokenemaisillamme
2nd sokenemaisillasi sokenemaisillanne
3rd sokenemaisillaan
sokenemaisillansa

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

From sokkia (“blind”) +‎ -eta. Akin to Finnish soeta.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsoetɑ/, [ˈs̠o̞e̞t]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsoetɑ/, [ˈʃo̞e̞d̥ɑ]
  • Rhymes: -oet, -oetɑ
  • Hyphenation: so‧e‧ta

Verb

soeta

  1. (intransitive) to go blind

Conjugation
Conjugation of soeta (type 15/valeta, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular sokenen en sokene 1st singular oon soent, oon soennut en oo soent, en oo soennut
2nd singular sokenet et sokene 2nd singular oot soent, oot soennut et oo soent, et oo soennut
3rd singular sokenoo ei sokene 3rd singular ono soent, ono soennut ei oo soent, ei oo soennut
1st plural sokenemma emmä sokene 1st plural oomma soenneet emmä oo soenneet
2nd plural sokenetta että sokene 2nd plural ootta soenneet että oo soenneet
3rd plural sokenoot1), sokenevat2), soetaa evät sokene, ei soeta 3rd plural ovat soenneet evät oo soenneet, ei oo soettu
impersonal soetaa ei soeta impersonal ono soettu ei oo soettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular sokenin en soent, en soennut 1st singular olin soent, olin soennut en olt soent, en olt soennut
2nd singular sokenit et soent, et soennut 2nd singular olit soent, olit soennut et olt soent, et olt soennut
3rd singular sokeni ei soent, ei soennut 3rd singular oli soent, oli soennut ei olt soent, ei olt soennut
1st plural sokenimma emmä soenneet 1st plural olimma soenneet emmä olleet soenneet
2nd plural sokenitta että soenneet 2nd plural olitta soenneet että olleet soenneet
3rd plural sokeniit1), sokenivat2), soettii evät soenneet, ei soettu 3rd plural olivat soenneet evät olleet soenneet, ei olt soettu
impersonal soettii ei soettu impersonal oli soettu ei olt soettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular sokenisin en sokenis 1st singular olisin soent, olisin soennut en olis soent, en olis soennut
2nd singular sokenisit, sokeniist1) et sokenis 2nd singular olisit soent, olisit soennut et olis soent, et olis soennut
3rd singular sokenis ei sokenis 3rd singular olis soent, olis soennut ei olis soent, ei olis soennut
1st plural sokenisimma emmä sokenis 1st plural olisimma soenneet emmä olis soenneet
2nd plural sokenisitta että sokenis 2nd plural olisitta soenneet että olis soenneet
3rd plural sokenisiit1), sokenisivat2), soettais evät sokenis, ei soettais 3rd plural olisivat soenneet evät olis soenneet, ei olis soettu
impersonal soettais ei soettais impersonal olis soettu ei olis soettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular sokene elä sokene 2nd singular oo soent, oo soennut elä oo soent, elä oo soennut
3rd singular soetkoo elköö soetko 3rd singular olkoo soent, olkoo soennut elköö olko soent, elköö olko soennut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural soetkaa elkää soetko 2nd plural olkaa soenneet elkää olko soenneet
3rd plural soetkoot elkööt soetko, elköö soettako 3rd plural olkoot soenneet elkööt olko soenneet, elköö olko soettu
impersonal soettakkoo elköö soettako impersonal olkoo soettu elköö olko soettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular soenen en soene
2nd singular soenet et soene
3rd singular soenoo ei soene
1st plural soenemma emmä soene
2nd plural soenetta että soene
3rd plural soenoot evät soene, ei soettane
impersonal soettannoo ei soettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st soeta present sokeneva soettava
2nd inessive soetees past soent, soennut soettu
instructive soeten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (soetkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative sokenommaa
inessive sokenomas
elative sokenomast
abessive sokenomata
4th nominative sokenomiin
partitive sokenomista, sokenomist

Synonyms

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 535
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.