paikka

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *paikka (compare Estonian paik and Votic paikkõ), probably borrowed from Proto-Germanic *spaikǭ (compare English spoke).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpɑi̯kːɑ/, [ˈpɑ̝i̯kːɑ̝]
  • Rhymes: -ɑikːɑ
  • Syllabification(key): paik‧ka

Noun

paikka

  1. place, location, spot, site
    puolustaa paikkaansato serve a purpose, be useful/valuable (literally, “to defend one's spot”)
  2. area, region, locality, neighbourhood/neighborhood
    Synonym: alue
  3. space, room
    Synonym: tila
  4. scene (where something happens/has happened)
    Synonym: tapahtumapaikka
  5. (politics) seat
    Sosiaalidemokraateilla on eduskunnassa 36 paikkaa.
    The Social Democrats have 36 seats in the Parliament.
  6. (sports) berth (position on the field of play)
    Synonym: makuupaikka
  7. (sports) Ellipsis of maalintekopaikka (scoring opportunity; chance (to score)).
  8. job, post, position
    Synonym: työpaikka
    avoin (työ)paikkajob opening
  9. patch (on clothes)
    Synonym: korjauspaikka
  10. (computing) patch
    Synonym: korjauspaikka
  11. (dentistry) filling; inlay
    Synonym: hammaspaikka
  12. (colloquial) situation
    Synonym: tilanne
  13. (colloquial, in the plural) parts, bones
    Synonym: jäsen
    Minulla on paikat kipeänä.
    I'm sore all over.

Declension

Inflection of paikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)
nominative paikka paikat
genitive paikan paikkojen
partitive paikkaa paikkoja
illative paikkaan paikkoihin
singular plural
nominative paikka paikat
accusative nom. paikka paikat
gen. paikan
genitive paikan paikkojen
paikkainrare
partitive paikkaa paikkoja
inessive paikassa paikoissa
elative paikasta paikoista
illative paikkaan paikkoihin
adessive paikalla paikoilla
ablative paikalta paikoilta
allative paikalle paikoille
essive paikkana paikkoina
translative paikaksi paikoiksi
abessive paikatta paikoitta
instructive paikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of paikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative paikkani paikkani
accusative nom. paikkani paikkani
gen. paikkani
genitive paikkani paikkojeni
paikkainirare
partitive paikkaani paikkojani
inessive paikassani paikoissani
elative paikastani paikoistani
illative paikkaani paikkoihini
adessive paikallani paikoillani
ablative paikaltani paikoiltani
allative paikalleni paikoilleni
essive paikkanani paikkoinani
translative paikakseni paikoikseni
abessive paikattani paikoittani
instructive
comitative paikkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative paikkasi paikkasi
accusative nom. paikkasi paikkasi
gen. paikkasi
genitive paikkasi paikkojesi
paikkaisirare
partitive paikkaasi paikkojasi
inessive paikassasi paikoissasi
elative paikastasi paikoistasi
illative paikkaasi paikkoihisi
adessive paikallasi paikoillasi
ablative paikaltasi paikoiltasi
allative paikallesi paikoillesi
essive paikkanasi paikkoinasi
translative paikaksesi paikoiksesi
abessive paikattasi paikoittasi
instructive
comitative paikkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative paikkamme paikkamme
accusative nom. paikkamme paikkamme
gen. paikkamme
genitive paikkamme paikkojemme
paikkaimmerare
partitive paikkaamme paikkojamme
inessive paikassamme paikoissamme
elative paikastamme paikoistamme
illative paikkaamme paikkoihimme
adessive paikallamme paikoillamme
ablative paikaltamme paikoiltamme
allative paikallemme paikoillemme
essive paikkanamme paikkoinamme
translative paikaksemme paikoiksemme
abessive paikattamme paikoittamme
instructive
comitative paikkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative paikkanne paikkanne
accusative nom. paikkanne paikkanne
gen. paikkanne
genitive paikkanne paikkojenne
paikkainnerare
partitive paikkaanne paikkojanne
inessive paikassanne paikoissanne
elative paikastanne paikoistanne
illative paikkaanne paikkoihinne
adessive paikallanne paikoillanne
ablative paikaltanne paikoiltanne
allative paikallenne paikoillenne
essive paikkananne paikkoinanne
translative paikaksenne paikoiksenne
abessive paikattanne paikoittanne
instructive
comitative paikkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative paikkansa paikkansa
accusative nom. paikkansa paikkansa
gen. paikkansa
genitive paikkansa paikkojensa
paikkainsarare
partitive paikkaansa paikkojaan
paikkojansa
inessive paikassaan
paikassansa
paikoissaan
paikoissansa
elative paikastaan
paikastansa
paikoistaan
paikoistansa
illative paikkaansa paikkoihinsa
adessive paikallaan
paikallansa
paikoillaan
paikoillansa
ablative paikaltaan
paikaltansa
paikoiltaan
paikoiltansa
allative paikalleen
paikallensa
paikoilleen
paikoillensa
essive paikkanaan
paikkanansa
paikkoinaan
paikkoinansa
translative paikakseen
paikaksensa
paikoikseen
paikoiksensa
abessive paikattaan
paikattansa
paikoittaan
paikoittansa
instructive
comitative paikkoineen
paikkoinensa

Derived terms

adjectives
adverbs
verbs
compounds

Interjection

paikka

  1. (to a dog, etc.) stay!

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *paikka, borrowed from Proto-Germanic *spaikǭ. Cognates include Finnish paikka and Estonian paik.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpɑi̯kːɑ/, [ˈpɑi̯kː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpɑi̯kːɑ/, [ˈpɑi̯kːɑ]
  • Rhymes: -ɑi̯kː, -ɑi̯kːɑ
  • Hyphenation: paik‧ka

Noun

paikka

  1. place
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 49:
      Joka paikaas flakut, väki.
      Everywhere there's flags, there's people
      (literally, “In every place flags, people.”)
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Iƶorat elläät Leningradan oblastin eri paikois, eri raijonois ja sentää iƶoran keeli senen mukkaa jakahuu eri dialektoihe, eri alakeelii.
      Ingrians live in varous places of the Leningrad Oblast, various raions, and therefore, because of this, the Ingrian language is divided into various dialects, various lesser languages.
  2. area
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Geografiatunniil töö tutussutta ympäröivän teitä paikanka.
      In the geography class you will familiarise yourselves with the area surrounding you.

Declension

Declension of paikka (type 3/kana, kk-k gradation)
singular plural
nominative paikka paikat
genitive paikan paikkoin
partitive paikkaa paikkoja
illative paikkaa paikkoi
inessive paikaas paikois
elative paikast paikoist
allative paikalle paikoille
adessive paikaal paikoil
ablative paikalt paikoilt
translative paikaks paikoiks
essive paikkanna, paikkaan paikkoinna, paikkoin
exessive1) paikkant paikkoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

Derived terms

References

  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 374
  • Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку, →ISBN, page 74

Karelian

Etymology

From Proto-Finnic *paikka. Cognate with Finnish paikka.

Noun

paikka

  1. place
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.