kikatella

Finnish

Etymology

kikattaa + -ella

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkikɑtelːɑˣ/, [ˈk̟ikɑ̝ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): ki‧ka‧tel‧la

Verb

kikatella

  1. (intransitive) frequentative of kikattaa (to giggle)

Conjugation

Inflection of kikatella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikattelen en kikattele 1st sing. olen kikatellut en ole kikatellut
2nd sing. kikattelet et kikattele 2nd sing. olet kikatellut et ole kikatellut
3rd sing. kikattelee ei kikattele 3rd sing. on kikatellut ei ole kikatellut
1st plur. kikattelemme emme kikattele 1st plur. olemme kikatelleet emme ole kikatelleet
2nd plur. kikattelette ette kikattele 2nd plur. olette kikatelleet ette ole kikatelleet
3rd plur. kikattelevat eivät kikattele 3rd plur. ovat kikatelleet eivät ole kikatelleet
passive kikatellaan ei kikatella passive on kikateltu ei ole kikateltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikattelin en kikatellut 1st sing. olin kikatellut en ollut kikatellut
2nd sing. kikattelit et kikatellut 2nd sing. olit kikatellut et ollut kikatellut
3rd sing. kikatteli ei kikatellut 3rd sing. oli kikatellut ei ollut kikatellut
1st plur. kikattelimme emme kikatelleet 1st plur. olimme kikatelleet emme olleet kikatelleet
2nd plur. kikattelitte ette kikatelleet 2nd plur. olitte kikatelleet ette olleet kikatelleet
3rd plur. kikattelivat eivät kikatelleet 3rd plur. olivat kikatelleet eivät olleet kikatelleet
passive kikateltiin ei kikateltu passive oli kikateltu ei ollut kikateltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikattelisin en kikattelisi 1st sing. olisin kikatellut en olisi kikatellut
2nd sing. kikattelisit et kikattelisi 2nd sing. olisit kikatellut et olisi kikatellut
3rd sing. kikattelisi ei kikattelisi 3rd sing. olisi kikatellut ei olisi kikatellut
1st plur. kikattelisimme emme kikattelisi 1st plur. olisimme kikatelleet emme olisi kikatelleet
2nd plur. kikattelisitte ette kikattelisi 2nd plur. olisitte kikatelleet ette olisi kikatelleet
3rd plur. kikattelisivat eivät kikattelisi 3rd plur. olisivat kikatelleet eivät olisi kikatelleet
passive kikateltaisiin ei kikateltaisi passive olisi kikateltu ei olisi kikateltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kikattele älä kikattele 2nd sing.
3rd sing. kikatelkoon älköön kikatelko 3rd sing. olkoon kikatellut älköön olko kikatellut
1st plur. kikatelkaamme älkäämme kikatelko 1st plur.
2nd plur. kikatelkaa älkää kikatelko 2nd plur.
3rd plur. kikatelkoot älkööt kikatelko 3rd plur. olkoot kikatelleet älkööt olko kikatelleet
passive kikateltakoon älköön kikateltako passive olkoon kikateltu älköön olko kikateltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikatellen en kikatelle 1st sing. lienen kikatellut en liene kikatellut
2nd sing. kikatellet et kikatelle 2nd sing. lienet kikatellut et liene kikatellut
3rd sing. kikatellee ei kikatelle 3rd sing. lienee kikatellut ei liene kikatellut
1st plur. kikatellemme emme kikatelle 1st plur. lienemme kikatelleet emme liene kikatelleet
2nd plur. kikatellette ette kikatelle 2nd plur. lienette kikatelleet ette liene kikatelleet
3rd plur. kikatellevat eivät kikatelle 3rd plur. lienevät kikatelleet eivät liene kikatelleet
passive kikateltaneen ei kikateltane passive lienee kikateltu ei liene kikateltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kikatella present kikatteleva kikateltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kikatellakseni kikatellaksemme
2nd kikatellaksesi kikatellaksenne
3rd kikatellakseen
kikatellaksensa
past kikatellut kikateltu
2nd inessive2 kikatellessa kikateltaessa agent3 kikattelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kikatellessani kikatellessamme
2nd kikatellessasi kikatellessanne
3rd kikatellessaan
kikatellessansa
negative kikattelematon
instructive kikatellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kikattelemassa
elative kikattelemasta
illative kikattelemaan
adessive kikattelemalla
abessive kikattelematta
instructive kikatteleman kikateltaman
4th4 verbal noun kikatteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kikattelemaisillani kikattelemaisillamme
2nd kikattelemaisillasi kikattelemaisillanne
3rd kikattelemaisillaan
kikattelemaisillansa

Derived terms

  • kikattelu

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.