kikattaa

Finnish

Etymology

Onomatopoeic + -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkikɑtːɑːˣ/, [ˈk̟ikɑ̝t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ikɑtːɑː
  • Syllabification(key): ki‧kat‧taa

Verb

kikattaa

  1. (intransitive) to giggle

Conjugation

Inflection of kikattaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikatan en kikata 1st sing. olen kikattanut en ole kikattanut
2nd sing. kikatat et kikata 2nd sing. olet kikattanut et ole kikattanut
3rd sing. kikattaa ei kikata 3rd sing. on kikattanut ei ole kikattanut
1st plur. kikatamme emme kikata 1st plur. olemme kikattaneet emme ole kikattaneet
2nd plur. kikatatte ette kikata 2nd plur. olette kikattaneet ette ole kikattaneet
3rd plur. kikattavat eivät kikata 3rd plur. ovat kikattaneet eivät ole kikattaneet
passive kikatetaan ei kikateta passive on kikatettu ei ole kikatettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikatin en kikattanut 1st sing. olin kikattanut en ollut kikattanut
2nd sing. kikatit et kikattanut 2nd sing. olit kikattanut et ollut kikattanut
3rd sing. kikatti ei kikattanut 3rd sing. oli kikattanut ei ollut kikattanut
1st plur. kikatimme emme kikattaneet 1st plur. olimme kikattaneet emme olleet kikattaneet
2nd plur. kikatitte ette kikattaneet 2nd plur. olitte kikattaneet ette olleet kikattaneet
3rd plur. kikattivat eivät kikattaneet 3rd plur. olivat kikattaneet eivät olleet kikattaneet
passive kikatettiin ei kikatettu passive oli kikatettu ei ollut kikatettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikattaisin en kikattaisi 1st sing. olisin kikattanut en olisi kikattanut
2nd sing. kikattaisit et kikattaisi 2nd sing. olisit kikattanut et olisi kikattanut
3rd sing. kikattaisi ei kikattaisi 3rd sing. olisi kikattanut ei olisi kikattanut
1st plur. kikattaisimme emme kikattaisi 1st plur. olisimme kikattaneet emme olisi kikattaneet
2nd plur. kikattaisitte ette kikattaisi 2nd plur. olisitte kikattaneet ette olisi kikattaneet
3rd plur. kikattaisivat eivät kikattaisi 3rd plur. olisivat kikattaneet eivät olisi kikattaneet
passive kikatettaisiin ei kikatettaisi passive olisi kikatettu ei olisi kikatettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kikata älä kikata 2nd sing.
3rd sing. kikattakoon älköön kikattako 3rd sing. olkoon kikattanut älköön olko kikattanut
1st plur. kikattakaamme älkäämme kikattako 1st plur.
2nd plur. kikattakaa älkää kikattako 2nd plur.
3rd plur. kikattakoot älkööt kikattako 3rd plur. olkoot kikattaneet älkööt olko kikattaneet
passive kikatettakoon älköön kikatettako passive olkoon kikatettu älköön olko kikatettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kikattanen en kikattane 1st sing. lienen kikattanut en liene kikattanut
2nd sing. kikattanet et kikattane 2nd sing. lienet kikattanut et liene kikattanut
3rd sing. kikattanee ei kikattane 3rd sing. lienee kikattanut ei liene kikattanut
1st plur. kikattanemme emme kikattane 1st plur. lienemme kikattaneet emme liene kikattaneet
2nd plur. kikattanette ette kikattane 2nd plur. lienette kikattaneet ette liene kikattaneet
3rd plur. kikattanevat eivät kikattane 3rd plur. lienevät kikattaneet eivät liene kikattaneet
passive kikatettaneen ei kikatettane passive lienee kikatettu ei liene kikatettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kikattaa present kikattava kikatettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kikattaakseni kikattaaksemme
2nd kikattaaksesi kikattaaksenne
3rd kikattaakseen
kikattaaksensa
past kikattanut kikatettu
2nd inessive2 kikattaessa kikatettaessa agent3 kikattama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kikattaessani kikattaessamme
2nd kikattaessasi kikattaessanne
3rd kikattaessaan
kikattaessansa
negative kikattamaton
instructive kikattaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kikattaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kikattamassa
elative kikattamasta
illative kikattamaan
adessive kikattamalla
abessive kikattamatta
instructive kikattaman kikatettaman
4th4 verbal noun kikattaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kikattamaisillani kikattamaisillamme
2nd kikattamaisillasi kikattamaisillanne
3rd kikattamaisillaan
kikattamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.