jakaantua

Finnish

Etymology

From jakaa + -(a)ntua.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjɑkɑːntuɑˣ/, [ˈjɑ̝kɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): ja‧kaan‧tu‧a

Verb

jakaantua

  1. (intransitive) to divide, split up (e.g. a cell, a group of people, or a group into subgroups)

Conjugation

Inflection of jakaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jakaannun en jakaannu 1st sing. olen jakaantunut en ole jakaantunut
2nd sing. jakaannut et jakaannu 2nd sing. olet jakaantunut et ole jakaantunut
3rd sing. jakaantuu ei jakaannu 3rd sing. on jakaantunut ei ole jakaantunut
1st plur. jakaannumme emme jakaannu 1st plur. olemme jakaantuneet emme ole jakaantuneet
2nd plur. jakaannutte ette jakaannu 2nd plur. olette jakaantuneet ette ole jakaantuneet
3rd plur. jakaantuvat eivät jakaannu 3rd plur. ovat jakaantuneet eivät ole jakaantuneet
passive jakaannutaan ei jakaannuta passive on jakaannuttu ei ole jakaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jakaannuin en jakaantunut 1st sing. olin jakaantunut en ollut jakaantunut
2nd sing. jakaannuit et jakaantunut 2nd sing. olit jakaantunut et ollut jakaantunut
3rd sing. jakaantui ei jakaantunut 3rd sing. oli jakaantunut ei ollut jakaantunut
1st plur. jakaannuimme emme jakaantuneet 1st plur. olimme jakaantuneet emme olleet jakaantuneet
2nd plur. jakaannuitte ette jakaantuneet 2nd plur. olitte jakaantuneet ette olleet jakaantuneet
3rd plur. jakaantuivat eivät jakaantuneet 3rd plur. olivat jakaantuneet eivät olleet jakaantuneet
passive jakaannuttiin ei jakaannuttu passive oli jakaannuttu ei ollut jakaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jakaantuisin en jakaantuisi 1st sing. olisin jakaantunut en olisi jakaantunut
2nd sing. jakaantuisit et jakaantuisi 2nd sing. olisit jakaantunut et olisi jakaantunut
3rd sing. jakaantuisi ei jakaantuisi 3rd sing. olisi jakaantunut ei olisi jakaantunut
1st plur. jakaantuisimme emme jakaantuisi 1st plur. olisimme jakaantuneet emme olisi jakaantuneet
2nd plur. jakaantuisitte ette jakaantuisi 2nd plur. olisitte jakaantuneet ette olisi jakaantuneet
3rd plur. jakaantuisivat eivät jakaantuisi 3rd plur. olisivat jakaantuneet eivät olisi jakaantuneet
passive jakaannuttaisiin ei jakaannuttaisi passive olisi jakaannuttu ei olisi jakaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. jakaannu älä jakaannu 2nd sing.
3rd sing. jakaantukoon älköön jakaantuko 3rd sing. olkoon jakaantunut älköön olko jakaantunut
1st plur. jakaantukaamme älkäämme jakaantuko 1st plur.
2nd plur. jakaantukaa älkää jakaantuko 2nd plur.
3rd plur. jakaantukoot älkööt jakaantuko 3rd plur. olkoot jakaantuneet älkööt olko jakaantuneet
passive jakaannuttakoon älköön jakaannuttako passive olkoon jakaannuttu älköön olko jakaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jakaantunen en jakaantune 1st sing. lienen jakaantunut en liene jakaantunut
2nd sing. jakaantunet et jakaantune 2nd sing. lienet jakaantunut et liene jakaantunut
3rd sing. jakaantunee ei jakaantune 3rd sing. lienee jakaantunut ei liene jakaantunut
1st plur. jakaantunemme emme jakaantune 1st plur. lienemme jakaantuneet emme liene jakaantuneet
2nd plur. jakaantunette ette jakaantune 2nd plur. lienette jakaantuneet ette liene jakaantuneet
3rd plur. jakaantunevat eivät jakaantune 3rd plur. lienevät jakaantuneet eivät liene jakaantuneet
passive jakaannuttaneen ei jakaannuttane passive lienee jakaannuttu ei liene jakaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jakaantua present jakaantuva jakaannuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jakaantuakseni jakaantuaksemme
2nd jakaantuaksesi jakaantuaksenne
3rd jakaantuakseen
jakaantuaksensa
past jakaantunut jakaannuttu
2nd inessive2 jakaantuessa jakaannuttaessa agent3 jakaantuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jakaantuessani jakaantuessamme
2nd jakaantuessasi jakaantuessanne
3rd jakaantuessaan
jakaantuessansa
negative jakaantumaton
instructive jakaantuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive jakaantumassa
elative jakaantumasta
illative jakaantumaan
adessive jakaantumalla
abessive jakaantumatta
instructive jakaantuman jakaannuttaman
4th4 verbal noun jakaantuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jakaantumaisillani jakaantumaisillamme
2nd jakaantumaisillasi jakaantumaisillanne
3rd jakaantumaisillaan
jakaantumaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.