Meri

See also: Appendix:Variations of "meri"

English

Proper noun

Meri

  1. A language of Cameroon.

Further reading

Proper noun

Meri

  1. A diminutive of the female given name Merida.

Anagrams

Estonian

Etymology

From meri (“sea”).

Proper noun

Meri

  1. a surname

Finnish

Etymology

From meri (“sea”) at the end of the 19th century. The given name is also a variant of Meeri, from English Mary.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmeri/, [ˈme̞ri]
  • Rhymes: -eri
  • Syllabification(key): Me‧ri

Proper noun

Meri

  1. a female given name
  2. a Finnish surname from landscape

Declension

As a given name:

Inflection of Meri (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Meri Merit
genitive Merin Merien
partitive Meriä Merejä
illative Meriin Mereihin
singular plural
nominative Meri Merit
accusative nom. Meri Merit
gen. Merin
genitive Merin Merien
partitive Meriä Merejä
inessive Merissä Mereissä
elative Meristä Mereistä
illative Meriin Mereihin
adessive Merillä Mereillä
ablative Meriltä Mereiltä
allative Merille Mereille
essive Merinä Mereinä
translative Meriksi Mereiksi
abessive Merittä Mereittä
instructive — Merein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Meri (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Merini Merini
accusative nom. Merini Merini
gen. Merini
genitive Merini Merieni
partitive Meriäni Merejäni
inessive Merissäni Mereissäni
elative Meristäni Mereistäni
illative Meriini Mereihini
adessive Merilläni Mereilläni
ablative Meriltäni Mereiltäni
allative Merilleni Mereilleni
essive Merinäni Mereinäni
translative Merikseni Mereikseni
abessive Merittäni Mereittäni
instructive — —
comitative — Mereineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Merisi Merisi
accusative nom. Merisi Merisi
gen. Merisi
genitive Merisi Meriesi
partitive Meriäsi Merejäsi
inessive Merissäsi Mereissäsi
elative Meristäsi Mereistäsi
illative Meriisi Mereihisi
adessive Merilläsi Mereilläsi
ablative Meriltäsi Mereiltäsi
allative Merillesi Mereillesi
essive Merinäsi Mereinäsi
translative Meriksesi Mereiksesi
abessive Merittäsi Mereittäsi
instructive — —
comitative — Mereinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Merimme Merimme
accusative nom. Merimme Merimme
gen. Merimme
genitive Merimme Meriemme
partitive Meriämme Merejämme
inessive Merissämme Mereissämme
elative Meristämme Mereistämme
illative Meriimme Mereihimme
adessive Merillämme Mereillämme
ablative Meriltämme Mereiltämme
allative Merillemme Mereillemme
essive Merinämme Mereinämme
translative Meriksemme Mereiksemme
abessive Merittämme Mereittämme
instructive — —
comitative — Mereinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Merinne Merinne
accusative nom. Merinne Merinne
gen. Merinne
genitive Merinne Merienne
partitive Meriänne Merejänne
inessive Merissänne Mereissänne
elative Meristänne Mereistänne
illative Meriinne Mereihinne
adessive Merillänne Mereillänne
ablative Meriltänne Mereiltänne
allative Merillenne Mereillenne
essive Merinänne Mereinänne
translative Meriksenne Mereiksenne
abessive Merittänne Mereittänne
instructive — —
comitative — Mereinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Merinsä Merinsä
accusative nom. Merinsä Merinsä
gen. Merinsä
genitive Merinsä Meriensä
partitive Meriään
Meriänsä		 Merejään
Merejänsä
inessive Merissään
Merissänsä		 Mereissään
Mereissänsä
elative Meristään
Meristänsä		 Mereistään
Mereistänsä
illative Meriinsä Mereihinsä
adessive Merillään
Merillänsä		 Mereillään
Mereillänsä
ablative Meriltään
Meriltänsä		 Mereiltään
Mereiltänsä
allative Merilleen
Merillensä		 Mereilleen
Mereillensä
essive Merinään
Merinänsä		 Mereinään
Mereinänsä
translative Merikseen
Meriksensä		 Mereikseen
Mereiksensä
abessive Merittään
Merittänsä		 Mereittään
Mereittänsä
instructive — —
comitative — Mereineen
Mereinensä

As a surname:

Inflection of Meri (Kotus type 24/uni, no gradation)
nominative Meri Meret
genitive Meren Merien
Merten
partitive Merta Meriä
illative Mereen Meriin
singular plural
nominative Meri Meret
accusative nom. Meri Meret
gen. Meren
genitive Meren Merien
Merten
partitive Merta Meriä
inessive Meressä Merissä
elative Merestä Meristä
illative Mereen Meriin
adessive Merellä Merillä
ablative Mereltä Meriltä
allative Merelle Merille
essive Merenä Merinä
translative Mereksi Meriksi
abessive Merettä Merittä
instructive — Merin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Meri (Kotus type 24/uni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Mereni Mereni
accusative nom. Mereni Mereni
gen. Mereni
genitive Mereni Merieni
Merteni
partitive Mertani Meriäni
inessive Meressäni Merissäni
elative Merestäni Meristäni
illative Mereeni Meriini
adessive Merelläni Merilläni
ablative Mereltäni Meriltäni
allative Merelleni Merilleni
essive Merenäni Merinäni
translative Merekseni Merikseni
abessive Merettäni Merittäni
instructive — —
comitative — Merineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Meresi Meresi
accusative nom. Meresi Meresi
gen. Meresi
genitive Meresi Meriesi
Mertesi
partitive Mertasi Meriäsi
inessive Meressäsi Merissäsi
elative Merestäsi Meristäsi
illative Mereesi Meriisi
adessive Merelläsi Merilläsi
ablative Mereltäsi Meriltäsi
allative Merellesi Merillesi
essive Merenäsi Merinäsi
translative Mereksesi Meriksesi
abessive Merettäsi Merittäsi
instructive — —
comitative — Merinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Meremme Meremme
accusative nom. Meremme Meremme
gen. Meremme
genitive Meremme Meriemme
Mertemme
partitive Mertamme Meriämme
inessive Meressämme Merissämme
elative Merestämme Meristämme
illative Mereemme Meriimme
adessive Merellämme Merillämme
ablative Mereltämme Meriltämme
allative Merellemme Merillemme
essive Merenämme Merinämme
translative Mereksemme Meriksemme
abessive Merettämme Merittämme
instructive — —
comitative — Merinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Merenne Merenne
accusative nom. Merenne Merenne
gen. Merenne
genitive Merenne Merienne
Mertenne
partitive Mertanne Meriänne
inessive Meressänne Merissänne
elative Merestänne Meristänne
illative Mereenne Meriinne
adessive Merellänne Merillänne
ablative Mereltänne Meriltänne
allative Merellenne Merillenne
essive Merenänne Merinänne
translative Mereksenne Meriksenne
abessive Merettänne Merittänne
instructive — —
comitative — Merinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Merensä Merensä
accusative nom. Merensä Merensä
gen. Merensä
genitive Merensä Meriensä
Mertensä
partitive Mertaan
Mertansa		 Meriään
Meriänsä
inessive Meressään
Meressänsä		 Merissään
Merissänsä
elative Merestään
Merestänsä		 Meristään
Meristänsä
illative Mereensä Meriinsä
adessive Merellään
Merellänsä		 Merillään
Merillänsä
ablative Mereltään
Mereltänsä		 Meriltään
Meriltänsä
allative Merelleen
Merellensä		 Merilleen
Merillensä
essive Merenään
Merenänsä		 Merinään
Merinänsä
translative Merekseen
Mereksensä		 Merikseen
Meriksensä
abessive Merettään
Merettänsä		 Merittään
Merittänsä
instructive — —
comitative — Merineen
Merinensä

Derived terms
compounds

Statistics
  • Meri is the 190th most common female given name in Finland, belonging to 3,322 female individuals (and as a middle name to 1,564 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.
  • The surname Meri belongs to 248 individuals, according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Maori

Proper noun

Meri

  1. Mary (biblical)
  2. a female given name, equivalent to English Mary
  • Mere (more common given name form)

Marshallese

Etymology

From English Mary.

Proper noun

Meri

  1. (bibilical, given name) Mary

Romanian

Etymology

From meri, plural of măr (“apple tree”).

Pronunciation
  • Audio(file)

Proper noun

Meri m

  1. A village in Drăgănești, Prahova, Romania
  2. A village in Vedea, Teleorman, Romania
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.