vihmoa

Finnish

Etymology

From vihma +‎ -oa.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋihmoɑˣ/, [ˈʋiçmo̞ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ihmoɑ
  • Syllabification(key): vih‧mo‧a

Verb

vihmoa

  1. (intransitive, weather) to drizzle and blow simultaneously

Conjugation
Inflection of vihmoa (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmon en vihmo 1st sing. olen vihmonut en ole vihmonut
2nd sing. vihmot et vihmo 2nd sing. olet vihmonut et ole vihmonut
3rd sing. vihmoo ei vihmo 3rd sing. on vihmonut ei ole vihmonut
1st plur. vihmomme emme vihmo 1st plur. olemme vihmoneet emme ole vihmoneet
2nd plur. vihmotte ette vihmo 2nd plur. olette vihmoneet ette ole vihmoneet
3rd plur. vihmovat eivät vihmo 3rd plur. ovat vihmoneet eivät ole vihmoneet
passive vihmotaan ei vihmota passive on vihmottu ei ole vihmottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmoin en vihmonut 1st sing. olin vihmonut en ollut vihmonut
2nd sing. vihmoit et vihmonut 2nd sing. olit vihmonut et ollut vihmonut
3rd sing. vihmoi ei vihmonut 3rd sing. oli vihmonut ei ollut vihmonut
1st plur. vihmoimme emme vihmoneet 1st plur. olimme vihmoneet emme olleet vihmoneet
2nd plur. vihmoitte ette vihmoneet 2nd plur. olitte vihmoneet ette olleet vihmoneet
3rd plur. vihmoivat eivät vihmoneet 3rd plur. olivat vihmoneet eivät olleet vihmoneet
passive vihmottiin ei vihmottu passive oli vihmottu ei ollut vihmottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmoisin en vihmoisi 1st sing. olisin vihmonut en olisi vihmonut
2nd sing. vihmoisit et vihmoisi 2nd sing. olisit vihmonut et olisi vihmonut
3rd sing. vihmoisi ei vihmoisi 3rd sing. olisi vihmonut ei olisi vihmonut
1st plur. vihmoisimme emme vihmoisi 1st plur. olisimme vihmoneet emme olisi vihmoneet
2nd plur. vihmoisitte ette vihmoisi 2nd plur. olisitte vihmoneet ette olisi vihmoneet
3rd plur. vihmoisivat eivät vihmoisi 3rd plur. olisivat vihmoneet eivät olisi vihmoneet
passive vihmottaisiin ei vihmottaisi passive olisi vihmottu ei olisi vihmottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vihmo älä vihmo 2nd sing. — —
3rd sing. vihmokoon älköön vihmoko 3rd sing. olkoon vihmonut älköön olko vihmonut
1st plur. vihmokaamme älkäämme vihmoko 1st plur. — —
2nd plur. vihmokaa älkää vihmoko 2nd plur. — —
3rd plur. vihmokoot älkööt vihmoko 3rd plur. olkoot vihmoneet älkööt olko vihmoneet
passive vihmottakoon älköön vihmottako passive olkoon vihmottu älköön olko vihmottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihmonen en vihmone 1st sing. lienen vihmonut en liene vihmonut
2nd sing. vihmonet et vihmone 2nd sing. lienet vihmonut et liene vihmonut
3rd sing. vihmonee ei vihmone 3rd sing. lienee vihmonut ei liene vihmonut
1st plur. vihmonemme emme vihmone 1st plur. lienemme vihmoneet emme liene vihmoneet
2nd plur. vihmonette ette vihmone 2nd plur. lienette vihmoneet ette liene vihmoneet
3rd plur. vihmonevat eivät vihmone 3rd plur. lienevät vihmoneet eivät liene vihmoneet
passive vihmottaneen ei vihmottane passive lienee vihmottu ei liene vihmottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vihmoa present vihmova vihmottava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihmoakseni vihmoaksemme
2nd vihmoaksesi vihmoaksenne
3rd vihmoakseen
vihmoaksensa
 past vihmonut vihmottu
2nd inessive2 vihmoessa vihmottaessa agent3 vihmoma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihmoessani vihmoessamme
2nd vihmoessasi vihmoessanne
3rd vihmoessaan
vihmoessansa
 negative vihmomaton
instructive vihmoen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive vihmomassa —
elative vihmomasta —
illative vihmomaan —
adessive vihmomalla —
abessive vihmomatta —
instructive vihmoman vihmottaman
4th4 verbal noun vihmominen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihmomaisillani vihmomaisillamme
2nd vihmomaisillasi vihmomaisillanne
3rd vihmomaisillaan
vihmomaisillansa

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

From vihma (“rain”) +‎ -oa. Akin to Finnish vihmoa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋihmoɑ/, [ˈʋihmo̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋihmojɑ/, [ˈʋihmo̞jɑ]
  • Rhymes: -ihmoː, -ihmojɑ
  • Hyphenation: vih‧mo‧a

Verb

vihmoa

  1. (intransitive) to rain

Usage notes
  • While more specific, vihmoa is not as frequently used as the construction sattaa vihmaa (literally “to precipitate rain”).

Conjugation
Conjugation of vihmoa (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vihmon en vihmo 1st singular oon vihmont, oon vihmonut en oo vihmont, en oo vihmonut
2nd singular vihmot et vihmo 2nd singular oot vihmont, oot vihmonut et oo vihmont, et oo vihmonut
3rd singular vihmoo ei vihmo 3rd singular ono vihmont, ono vihmonut ei oo vihmont, ei oo vihmonut
1st plural vihmomma emmä vihmo 1st plural oomma vihmoneet emmä oo vihmoneet
2nd plural vihmotta että vihmo 2nd plural ootta vihmoneet että oo vihmoneet
3rd plural vihmoot1), vihmovat2), vihmotaa evät vihmo, ei vihmota 3rd plural ovat vihmoneet evät oo vihmoneet, ei oo vihmottu
impersonal vihmotaa ei vihmota impersonal ono vihmottu ei oo vihmottu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular vihmoin en vihmont, en vihmonut 1st singular olin vihmont, olin vihmonut en olt vihmont, en olt vihmonut
2nd singular vihmoit et vihmont, et vihmonut 2nd singular olit vihmont, olit vihmonut et olt vihmont, et olt vihmonut
3rd singular vihmoi ei vihmont, ei vihmonut 3rd singular oli vihmont, oli vihmonut ei olt vihmont, ei olt vihmonut
1st plural vihmoimma emmä vihmoneet 1st plural olimma vihmoneet emmä olleet vihmoneet
2nd plural vihmoitta että vihmoneet 2nd plural olitta vihmoneet että olleet vihmoneet
3rd plural vihmoit1), vihmoivat2), vihmottii evät vihmoneet, ei vihmottu 3rd plural olivat vihmoneet evät olleet vihmoneet, ei olt vihmottu
impersonal vihmottii ei vihmottu impersonal oli vihmottu ei olt vihmottu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vihmoisin en vihmois 1st singular olisin vihmont, olisin vihmonut en olis vihmont, en olis vihmonut
2nd singular vihmoisit, vihmoist1) et vihmois 2nd singular olisit vihmont, olisit vihmonut et olis vihmont, et olis vihmonut
3rd singular vihmois ei vihmois 3rd singular olis vihmont, olis vihmonut ei olis vihmont, ei olis vihmonut
1st plural vihmoisimma emmä vihmois 1st plural olisimma vihmoneet emmä olis vihmoneet
2nd plural vihmoisitta että vihmois 2nd plural olisitta vihmoneet että olis vihmoneet
3rd plural vihmoisiit1), vihmoisivat2), vihmottais evät vihmois, ei vihmottais 3rd plural olisivat vihmoneet evät olis vihmoneet, ei olis vihmottu
impersonal vihmottais ei vihmottais impersonal olis vihmottu ei olis vihmottu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular vihmo elä vihmo 2nd singular oo vihmont, oo vihmonut elä oo vihmont, elä oo vihmonut
3rd singular vihmokoo elköö vihmoko 3rd singular olkoo vihmont, olkoo vihmonut elköö olko vihmont, elköö olko vihmonut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural vihmokaa elkää vihmoko 2nd plural olkaa vihmoneet elkää olko vihmoneet
3rd plural vihmokoot elkööt vihmoko, elköö vihmottako 3rd plural olkoot vihmoneet elkööt olko vihmoneet, elköö olko vihmottu
impersonal vihmottakkoo elköö vihmottako impersonal olkoo vihmottu elköö olko vihmottu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular vihmonen en vihmone
2nd singular vihmonet et vihmone
3rd singular vihmonoo ei vihmone
1st plural vihmonemma emmä vihmone
2nd plural vihmonetta että vihmone
3rd plural vihmonoot evät vihmone, ei vihmottane
impersonal vihmottannoo ei vihmottane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st vihmoa present vihmova vihmottava
2nd inessive vihmojees past vihmont, vihmonut vihmottu
instructive vihmoen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (vihmokaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative vihmomaa
inessive vihmomaas
elative vihmomast
abessive vihmomata
4th nominative vihmomiin
partitive vihmomista, vihmomist

Synonyms

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 666
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.