tusata

See also: tuŝata

Ingrian

Etymology

From tuska (“distress”) +‎ -ta.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtusɑtɑ/, [ˈtus̠ɑt]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈtusɑtɑ/, [ˈtuʒ̥ɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -usɑt, -usɑtɑ
  • Hyphenation: tu‧sa‧ta

Verb

tusata

  1. (intransitive) to worry
  2. (intransitive) to mourn, grieve

Conjugation
Conjugation of tusata (type 16/maata, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tuskaan en tuskaa 1st singular oon tusant, oon tusannut en oo tusant, en oo tusannut
2nd singular tuskaat et tuskaa 2nd singular oot tusant, oot tusannut et oo tusant, et oo tusannut
3rd singular tuskajaa ei tuskaa 3rd singular ono tusant, ono tusannut ei oo tusant, ei oo tusannut
1st plural tuskaamma emmä tuskaa 1st plural oomma tusanneet emmä oo tusanneet
2nd plural tuskaatta että tuskaa 2nd plural ootta tusanneet että oo tusanneet
3rd plural tuskajaat1), tuskaavat2), tusataa evät tuskaa, ei tusata 3rd plural ovat tusanneet evät oo tusanneet, ei oo tusattu
impersonal tusataa ei tusata impersonal ono tusattu ei oo tusattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular tuskaisin en tusant, en tusannut 1st singular olin tusant, olin tusannut en olt tusant, en olt tusannut
2nd singular tuskaisit, tuskaist1) et tusant, et tusannut 2nd singular olit tusant, olit tusannut et olt tusant, et olt tusannut
3rd singular tuskais ei tusant, ei tusannut 3rd singular oli tusant, oli tusannut ei olt tusant, ei olt tusannut
1st plural tuskaisimma emmä tusanneet 1st plural olimma tusanneet emmä olleet tusanneet
2nd plural tuskaisitta että tusanneet 2nd plural olitta tusanneet että olleet tusanneet
3rd plural tuskaisiit1), tuskaisivat2), tusattii evät tusanneet, ei tusattu 3rd plural olivat tusanneet evät olleet tusanneet, ei olt tusattu
impersonal tusattii ei tusattu impersonal oli tusattu ei olt tusattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tuskajaisin en tuskajais 1st singular olisin tusant, olisin tusannut en olis tusant, en olis tusannut
2nd singular tuskajaisit, tuskajaist1) et tuskajais 2nd singular olisit tusant, olisit tusannut et olis tusant, et olis tusannut
3rd singular tuskajais ei tuskajais 3rd singular olis tusant, olis tusannut ei olis tusant, ei olis tusannut
1st plural tuskajaisimma emmä tuskajais 1st plural olisimma tusanneet emmä olis tusanneet
2nd plural tuskajaisitta että tuskajais 2nd plural olisitta tusanneet että olis tusanneet
3rd plural tuskajaisiit1), tuskajaisivat2), tusattais evät tuskajais, ei tusattais 3rd plural olisivat tusanneet evät olis tusanneet, ei olis tusattu
impersonal tusattais ei tusattais impersonal olis tusattu ei olis tusattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular tuskaa elä tuskaa 2nd singular oo tusant, oo tusannut elä oo tusant, elä oo tusannut
3rd singular tusatkoo elköö tusatko 3rd singular olkoo tusant, olkoo tusannut elköö olko tusant, elköö olko tusannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural tusatkaa elkää tusatko 2nd plural olkaa tusanneet elkää olko tusanneet
3rd plural tusatkoot elkööt tusatko, elköö tusattako 3rd plural olkoot tusanneet elkööt olko tusanneet, elköö olko tusattu
impersonal tusattakkoo elköö tusattako impersonal olkoo tusattu elköö olko tusattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular tusannen en tusanne
2nd singular tusannet et tusanne
3rd singular tusannoo ei tusanne
1st plural tusannemma emmä tusanne
2nd plural tusannetta että tusanne
3rd plural tusannoot evät tusanne, ei tusattane
impersonal tusattannoo ei tusattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st tusata present tuskaava tusattava
2nd inessive tusatees past tusant, tusannut tusattu
instructive tusaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (tusatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative tuskaamaa
inessive tuskaamaas
elative tuskaamast
abessive tuskaamata
4th nominative tuskaamiin
partitive tuskaamista, tuskaamist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 611
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.