tiilittää

Finnish

Etymology

tiili (“brick”) +‎ -ttää

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtiːlitːæːˣ/, [ˈt̪iːlit̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -iːlitːæː
  • Syllabification(key): tii‧lit‧tää

Verb

tiilittää

  1. (computing) to tile (to arrange tile-like objects in a regular pattern)

Conjugation
Inflection of tiilittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tiilitän en tiilitä 1st sing. olen tiilittänyt en ole tiilittänyt
2nd sing. tiilität et tiilitä 2nd sing. olet tiilittänyt et ole tiilittänyt
3rd sing. tiilittää ei tiilitä 3rd sing. on tiilittänyt ei ole tiilittänyt
1st plur. tiilitämme emme tiilitä 1st plur. olemme tiilittäneet emme ole tiilittäneet
2nd plur. tiilitätte ette tiilitä 2nd plur. olette tiilittäneet ette ole tiilittäneet
3rd plur. tiilittävät eivät tiilitä 3rd plur. ovat tiilittäneet eivät ole tiilittäneet
passive tiilitetään ei tiilitetä passive on tiilitetty ei ole tiilitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tiilitin en tiilittänyt 1st sing. olin tiilittänyt en ollut tiilittänyt
2nd sing. tiilitit et tiilittänyt 2nd sing. olit tiilittänyt et ollut tiilittänyt
3rd sing. tiilitti ei tiilittänyt 3rd sing. oli tiilittänyt ei ollut tiilittänyt
1st plur. tiilitimme emme tiilittäneet 1st plur. olimme tiilittäneet emme olleet tiilittäneet
2nd plur. tiilititte ette tiilittäneet 2nd plur. olitte tiilittäneet ette olleet tiilittäneet
3rd plur. tiilittivät eivät tiilittäneet 3rd plur. olivat tiilittäneet eivät olleet tiilittäneet
passive tiilitettiin ei tiilitetty passive oli tiilitetty ei ollut tiilitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tiilittäisin en tiilittäisi 1st sing. olisin tiilittänyt en olisi tiilittänyt
2nd sing. tiilittäisit et tiilittäisi 2nd sing. olisit tiilittänyt et olisi tiilittänyt
3rd sing. tiilittäisi ei tiilittäisi 3rd sing. olisi tiilittänyt ei olisi tiilittänyt
1st plur. tiilittäisimme emme tiilittäisi 1st plur. olisimme tiilittäneet emme olisi tiilittäneet
2nd plur. tiilittäisitte ette tiilittäisi 2nd plur. olisitte tiilittäneet ette olisi tiilittäneet
3rd plur. tiilittäisivät eivät tiilittäisi 3rd plur. olisivat tiilittäneet eivät olisi tiilittäneet
passive tiilitettäisiin ei tiilitettäisi passive olisi tiilitetty ei olisi tiilitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. tiilitä älä tiilitä 2nd sing. — —
3rd sing. tiilittäköön älköön tiilittäkö 3rd sing. olkoon tiilittänyt älköön olko tiilittänyt
1st plur. tiilittäkäämme älkäämme tiilittäkö 1st plur. — —
2nd plur. tiilittäkää älkää tiilittäkö 2nd plur. — —
3rd plur. tiilittäkööt älkööt tiilittäkö 3rd plur. olkoot tiilittäneet älkööt olko tiilittäneet
passive tiilitettäköön älköön tiilitettäkö passive olkoon tiilitetty älköön olko tiilitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tiilittänen en tiilittäne 1st sing. lienen tiilittänyt en liene tiilittänyt
2nd sing. tiilittänet et tiilittäne 2nd sing. lienet tiilittänyt et liene tiilittänyt
3rd sing. tiilittänee ei tiilittäne 3rd sing. lienee tiilittänyt ei liene tiilittänyt
1st plur. tiilittänemme emme tiilittäne 1st plur. lienemme tiilittäneet emme liene tiilittäneet
2nd plur. tiilittänette ette tiilittäne 2nd plur. lienette tiilittäneet ette liene tiilittäneet
3rd plur. tiilittänevät eivät tiilittäne 3rd plur. lienevät tiilittäneet eivät liene tiilittäneet
passive tiilitettäneen ei tiilitettäne passive lienee tiilitetty ei liene tiilitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tiilittää present tiilittävä tiilitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tiilittääkseni tiilittääksemme
2nd tiilittääksesi tiilittääksenne
3rd tiilittääkseen
tiilittääksensä
 past tiilittänyt tiilitetty
2nd inessive2 tiilittäessä tiilitettäessä agent3 tiilittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tiilittäessäni tiilittäessämme
2nd tiilittäessäsi tiilittäessänne
3rd tiilittäessään
tiilittäessänsä
 negative tiilittämätön
instructive tiilittäen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form tiilittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive tiilittämässä —
elative tiilittämästä —
illative tiilittämään —
adessive tiilittämällä —
abessive tiilittämättä —
instructive tiilittämän tiilitettämän
4th4 verbal noun tiilittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tiilittämäisilläni tiilittämäisillämme
2nd tiilittämäisilläsi tiilittämäisillänne
3rd tiilittämäisillään
tiilittämäisillänsä

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.