tiili

See also: Tiili

Finnish

Etymology

Borrowed from Old Swedish tighl, from Old Norse tigl, from Proto-Germanic *tigulǭ, from Latin tēgula.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtiːli/, [ˈt̪iːli]
  • Rhymes: -iːli
  • Syllabification(key): tii‧li

Noun

tiili

  1. brick (construction block)
    punainen tiili kädes, sinä vapauteesi juokse
    red brick in hand, run toward your freedom
  2. brick (material)
  3. tile (used mostly of unglazed heavy tiles, such as roof tiles)

Declension

Inflection of tiili (Kotus type 24/uni, no gradation)
nominative tiili tiilet
genitive tiilen tiilien
tiilten
partitive tiiltä tiiliä
illative tiileen tiiliin
singular plural
nominative tiili tiilet
accusative nom. tiili tiilet
gen. tiilen
genitive tiilen tiilien
tiilten
partitive tiiltä tiiliä
inessive tiilessä tiilissä
elative tiilestä tiilistä
illative tiileen tiiliin
adessive tiilellä tiilillä
ablative tiileltä tiililtä
allative tiilelle tiilille
essive tiilenä tiilinä
translative tiileksi tiiliksi
abessive tiilettä tiilittä
instructive tiilin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tiili (Kotus type 24/uni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tiileni tiileni
accusative nom. tiileni tiileni
gen. tiileni
genitive tiileni tiilieni
tiilteni
partitive tiiltäni tiiliäni
inessive tiilessäni tiilissäni
elative tiilestäni tiilistäni
illative tiileeni tiiliini
adessive tiilelläni tiililläni
ablative tiileltäni tiililtäni
allative tiilelleni tiililleni
essive tiilenäni tiilinäni
translative tiilekseni tiilikseni
abessive tiilettäni tiilittäni
instructive
comitative tiilineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tiilesi tiilesi
accusative nom. tiilesi tiilesi
gen. tiilesi
genitive tiilesi tiiliesi
tiiltesi
partitive tiiltäsi tiiliäsi
inessive tiilessäsi tiilissäsi
elative tiilestäsi tiilistäsi
illative tiileesi tiiliisi
adessive tiilelläsi tiililläsi
ablative tiileltäsi tiililtäsi
allative tiilellesi tiilillesi
essive tiilenäsi tiilinäsi
translative tiileksesi tiiliksesi
abessive tiilettäsi tiilittäsi
instructive
comitative tiilinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tiilemme tiilemme
accusative nom. tiilemme tiilemme
gen. tiilemme
genitive tiilemme tiiliemme
tiiltemme
partitive tiiltämme tiiliämme
inessive tiilessämme tiilissämme
elative tiilestämme tiilistämme
illative tiileemme tiiliimme
adessive tiilellämme tiilillämme
ablative tiileltämme tiililtämme
allative tiilellemme tiilillemme
essive tiilenämme tiilinämme
translative tiileksemme tiiliksemme
abessive tiilettämme tiilittämme
instructive
comitative tiilinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tiilenne tiilenne
accusative nom. tiilenne tiilenne
gen. tiilenne
genitive tiilenne tiilienne
tiiltenne
partitive tiiltänne tiiliänne
inessive tiilessänne tiilissänne
elative tiilestänne tiilistänne
illative tiileenne tiiliinne
adessive tiilellänne tiilillänne
ablative tiileltänne tiililtänne
allative tiilellenne tiilillenne
essive tiilenänne tiilinänne
translative tiileksenne tiiliksenne
abessive tiilettänne tiilittänne
instructive
comitative tiilinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tiilensä tiilensä
accusative nom. tiilensä tiilensä
gen. tiilensä
genitive tiilensä tiiliensä
tiiltensä
partitive tiiltään
tiiltänsä
tiiliään
tiiliänsä
inessive tiilessään
tiilessänsä
tiilissään
tiilissänsä
elative tiilestään
tiilestänsä
tiilistään
tiilistänsä
illative tiileensä tiiliinsä
adessive tiilellään
tiilellänsä
tiilillään
tiilillänsä
ablative tiileltään
tiileltänsä
tiililtään
tiililtänsä
allative tiilelleen
tiilellensä
tiililleen
tiilillensä
essive tiilenään
tiilenänsä
tiilinään
tiilinänsä
translative tiilekseen
tiileksensä
tiilikseen
tiiliksensä
abessive tiilettään
tiilettänsä
tiilittään
tiilittänsä
instructive
comitative tiilineen
tiilinensä

The above declension is as specified by the Nykysuomen sanakirja. The later Kielitoimiston sanakirja instead specifies the declension as follows:

Inflection of tiili (Kotus type 23/tiili, no gradation)
nominative tiili tiilet
genitive tiilen tiilien
partitive tiiltä tiiliä
illative tiileen tiiliin
singular plural
nominative tiili tiilet
accusative nom. tiili tiilet
gen. tiilen
genitive tiilen tiilien
partitive tiiltä tiiliä
inessive tiilessä tiilissä
elative tiilestä tiilistä
illative tiileen tiiliin
adessive tiilellä tiilillä
ablative tiileltä tiililtä
allative tiilelle tiilille
essive tiilenä tiilinä
translative tiileksi tiiliksi
abessive tiilettä tiilittä
instructive tiilin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tiili (Kotus type 23/tiili, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tiileni tiileni
accusative nom. tiileni tiileni
gen. tiileni
genitive tiileni tiilieni
partitive tiiltäni tiiliäni
inessive tiilessäni tiilissäni
elative tiilestäni tiilistäni
illative tiileeni tiiliini
adessive tiilelläni tiililläni
ablative tiileltäni tiililtäni
allative tiilelleni tiililleni
essive tiilenäni tiilinäni
translative tiilekseni tiilikseni
abessive tiilettäni tiilittäni
instructive
comitative tiilineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tiilesi tiilesi
accusative nom. tiilesi tiilesi
gen. tiilesi
genitive tiilesi tiiliesi
partitive tiiltäsi tiiliäsi
inessive tiilessäsi tiilissäsi
elative tiilestäsi tiilistäsi
illative tiileesi tiiliisi
adessive tiilelläsi tiililläsi
ablative tiileltäsi tiililtäsi
allative tiilellesi tiilillesi
essive tiilenäsi tiilinäsi
translative tiileksesi tiiliksesi
abessive tiilettäsi tiilittäsi
instructive
comitative tiilinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tiilemme tiilemme
accusative nom. tiilemme tiilemme
gen. tiilemme
genitive tiilemme tiiliemme
partitive tiiltämme tiiliämme
inessive tiilessämme tiilissämme
elative tiilestämme tiilistämme
illative tiileemme tiiliimme
adessive tiilellämme tiilillämme
ablative tiileltämme tiililtämme
allative tiilellemme tiilillemme
essive tiilenämme tiilinämme
translative tiileksemme tiiliksemme
abessive tiilettämme tiilittämme
instructive
comitative tiilinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tiilenne tiilenne
accusative nom. tiilenne tiilenne
gen. tiilenne
genitive tiilenne tiilienne
partitive tiiltänne tiiliänne
inessive tiilessänne tiilissänne
elative tiilestänne tiilistänne
illative tiileenne tiiliinne
adessive tiilellänne tiilillänne
ablative tiileltänne tiililtänne
allative tiilellenne tiilillenne
essive tiilenänne tiilinänne
translative tiileksenne tiiliksenne
abessive tiilettänne tiilittänne
instructive
comitative tiilinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tiilensä tiilensä
accusative nom. tiilensä tiilensä
gen. tiilensä
genitive tiilensä tiiliensä
partitive tiiltään
tiiltänsä
tiiliään
tiiliänsä
inessive tiilessään
tiilessänsä
tiilissään
tiilissänsä
elative tiilestään
tiilestänsä
tiilistään
tiilistänsä
illative tiileensä tiiliinsä
adessive tiilellään
tiilellänsä
tiilillään
tiilillänsä
ablative tiileltään
tiileltänsä
tiililtään
tiililtänsä
allative tiilelleen
tiilellensä
tiililleen
tiilillensä
essive tiilenään
tiilenänsä
tiilinään
tiilinänsä
translative tiilekseen
tiileksensä
tiilikseen
tiiliksensä
abessive tiilettään
tiilettänsä
tiilittään
tiilittänsä
instructive
comitative tiilineen
tiilinensä

The only difference between the two classes is whether the genitive plural tiilten is accepted or not. In practice, tiilten is used fairly often, and thus the class that allows it is listed first.

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.