sulautua

Finnish

Etymology

sulaa (to melt) + -utua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsulɑu̯tuɑˣ/, [ˈs̠ulɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): su‧lau‧tu‧a

Verb

sulautua

  1. (intransitive) to merge
  2. (intransitive) to become one with something
    Minä sulauduin maailmankaikkeuteen ja kuolin aivosyöpään.
    I became one with the universe and died of a brain cancer.
  3. (intransitive) to blend in something

Conjugation

Inflection of sulautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulaudun en sulaudu 1st sing. olen sulautunut en ole sulautunut
2nd sing. sulaudut et sulaudu 2nd sing. olet sulautunut et ole sulautunut
3rd sing. sulautuu ei sulaudu 3rd sing. on sulautunut ei ole sulautunut
1st plur. sulaudumme emme sulaudu 1st plur. olemme sulautuneet emme ole sulautuneet
2nd plur. sulaudutte ette sulaudu 2nd plur. olette sulautuneet ette ole sulautuneet
3rd plur. sulautuvat eivät sulaudu 3rd plur. ovat sulautuneet eivät ole sulautuneet
passive sulaudutaan ei sulauduta passive on sulauduttu ei ole sulauduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulauduin en sulautunut 1st sing. olin sulautunut en ollut sulautunut
2nd sing. sulauduit et sulautunut 2nd sing. olit sulautunut et ollut sulautunut
3rd sing. sulautui ei sulautunut 3rd sing. oli sulautunut ei ollut sulautunut
1st plur. sulauduimme emme sulautuneet 1st plur. olimme sulautuneet emme olleet sulautuneet
2nd plur. sulauduitte ette sulautuneet 2nd plur. olitte sulautuneet ette olleet sulautuneet
3rd plur. sulautuivat eivät sulautuneet 3rd plur. olivat sulautuneet eivät olleet sulautuneet
passive sulauduttiin ei sulauduttu passive oli sulauduttu ei ollut sulauduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulautuisin en sulautuisi 1st sing. olisin sulautunut en olisi sulautunut
2nd sing. sulautuisit et sulautuisi 2nd sing. olisit sulautunut et olisi sulautunut
3rd sing. sulautuisi ei sulautuisi 3rd sing. olisi sulautunut ei olisi sulautunut
1st plur. sulautuisimme emme sulautuisi 1st plur. olisimme sulautuneet emme olisi sulautuneet
2nd plur. sulautuisitte ette sulautuisi 2nd plur. olisitte sulautuneet ette olisi sulautuneet
3rd plur. sulautuisivat eivät sulautuisi 3rd plur. olisivat sulautuneet eivät olisi sulautuneet
passive sulauduttaisiin ei sulauduttaisi passive olisi sulauduttu ei olisi sulauduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. sulaudu älä sulaudu 2nd sing.
3rd sing. sulautukoon älköön sulautuko 3rd sing. olkoon sulautunut älköön olko sulautunut
1st plur. sulautukaamme älkäämme sulautuko 1st plur.
2nd plur. sulautukaa älkää sulautuko 2nd plur.
3rd plur. sulautukoot älkööt sulautuko 3rd plur. olkoot sulautuneet älkööt olko sulautuneet
passive sulauduttakoon älköön sulauduttako passive olkoon sulauduttu älköön olko sulauduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulautunen en sulautune 1st sing. lienen sulautunut en liene sulautunut
2nd sing. sulautunet et sulautune 2nd sing. lienet sulautunut et liene sulautunut
3rd sing. sulautunee ei sulautune 3rd sing. lienee sulautunut ei liene sulautunut
1st plur. sulautunemme emme sulautune 1st plur. lienemme sulautuneet emme liene sulautuneet
2nd plur. sulautunette ette sulautune 2nd plur. lienette sulautuneet ette liene sulautuneet
3rd plur. sulautunevat eivät sulautune 3rd plur. lienevät sulautuneet eivät liene sulautuneet
passive sulauduttaneen ei sulauduttane passive lienee sulauduttu ei liene sulauduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sulautua present sulautuva sulauduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sulautuakseni sulautuaksemme
2nd sulautuaksesi sulautuaksenne
3rd sulautuakseen
sulautuaksensa
past sulautunut sulauduttu
2nd inessive2 sulautuessa sulauduttaessa agent3 sulautuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sulautuessani sulautuessamme
2nd sulautuessasi sulautuessanne
3rd sulautuessaan
sulautuessansa
negative sulautumaton
instructive sulautuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive sulautumassa
elative sulautumasta
illative sulautumaan
adessive sulautumalla
abessive sulautumatta
instructive sulautuman sulauduttaman
4th4 verbal noun sulautuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sulautumaisillani sulautumaisillamme
2nd sulautumaisillasi sulautumaisillanne
3rd sulautumaisillaan
sulautumaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.