sulauttaa

Finnish

Etymology

sulaa +‎ -uttaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsulɑutːɑːˣ/, [ˈs̠ulɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): su‧la‧ut‧taa

Verb

sulauttaa

  1. (computing) to embed
  2. to fuse (to melt together; to blend; to mix indistinguishably)
  3. to merge (to combine into a whole)

Conjugation
Inflection of sulauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulautan en sulauta 1st sing. olen sulauttanut en ole sulauttanut
2nd sing. sulautat et sulauta 2nd sing. olet sulauttanut et ole sulauttanut
3rd sing. sulauttaa ei sulauta 3rd sing. on sulauttanut ei ole sulauttanut
1st plur. sulautamme emme sulauta 1st plur. olemme sulauttaneet emme ole sulauttaneet
2nd plur. sulautatte ette sulauta 2nd plur. olette sulauttaneet ette ole sulauttaneet
3rd plur. sulauttavat eivät sulauta 3rd plur. ovat sulauttaneet eivät ole sulauttaneet
passive sulautetaan ei sulauteta passive on sulautettu ei ole sulautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulautin en sulauttanut 1st sing. olin sulauttanut en ollut sulauttanut
2nd sing. sulautit et sulauttanut 2nd sing. olit sulauttanut et ollut sulauttanut
3rd sing. sulautti ei sulauttanut 3rd sing. oli sulauttanut ei ollut sulauttanut
1st plur. sulautimme emme sulauttaneet 1st plur. olimme sulauttaneet emme olleet sulauttaneet
2nd plur. sulautitte ette sulauttaneet 2nd plur. olitte sulauttaneet ette olleet sulauttaneet
3rd plur. sulauttivat eivät sulauttaneet 3rd plur. olivat sulauttaneet eivät olleet sulauttaneet
passive sulautettiin ei sulautettu passive oli sulautettu ei ollut sulautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulauttaisin en sulauttaisi 1st sing. olisin sulauttanut en olisi sulauttanut
2nd sing. sulauttaisit et sulauttaisi 2nd sing. olisit sulauttanut et olisi sulauttanut
3rd sing. sulauttaisi ei sulauttaisi 3rd sing. olisi sulauttanut ei olisi sulauttanut
1st plur. sulauttaisimme emme sulauttaisi 1st plur. olisimme sulauttaneet emme olisi sulauttaneet
2nd plur. sulauttaisitte ette sulauttaisi 2nd plur. olisitte sulauttaneet ette olisi sulauttaneet
3rd plur. sulauttaisivat eivät sulauttaisi 3rd plur. olisivat sulauttaneet eivät olisi sulauttaneet
passive sulautettaisiin ei sulautettaisi passive olisi sulautettu ei olisi sulautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sulauta älä sulauta 2nd sing. — —
3rd sing. sulauttakoon älköön sulauttako 3rd sing. olkoon sulauttanut älköön olko sulauttanut
1st plur. sulauttakaamme älkäämme sulauttako 1st plur. — —
2nd plur. sulauttakaa älkää sulauttako 2nd plur. — —
3rd plur. sulauttakoot älkööt sulauttako 3rd plur. olkoot sulauttaneet älkööt olko sulauttaneet
passive sulautettakoon älköön sulautettako passive olkoon sulautettu älköön olko sulautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sulauttanen en sulauttane 1st sing. lienen sulauttanut en liene sulauttanut
2nd sing. sulauttanet et sulauttane 2nd sing. lienet sulauttanut et liene sulauttanut
3rd sing. sulauttanee ei sulauttane 3rd sing. lienee sulauttanut ei liene sulauttanut
1st plur. sulauttanemme emme sulauttane 1st plur. lienemme sulauttaneet emme liene sulauttaneet
2nd plur. sulauttanette ette sulauttane 2nd plur. lienette sulauttaneet ette liene sulauttaneet
3rd plur. sulauttanevat eivät sulauttane 3rd plur. lienevät sulauttaneet eivät liene sulauttaneet
passive sulautettaneen ei sulautettane passive lienee sulautettu ei liene sulautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sulauttaa present sulauttava sulautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sulauttaakseni sulauttaaksemme
2nd sulauttaaksesi sulauttaaksenne
3rd sulauttaakseen
sulauttaaksensa
 past sulauttanut sulautettu
2nd inessive2 sulauttaessa sulautettaessa agent3 sulauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sulauttaessani sulauttaessamme
2nd sulauttaessasi sulauttaessanne
3rd sulauttaessaan
sulauttaessansa
 negative sulauttamaton
instructive sulauttaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form sulauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive sulauttamassa —
elative sulauttamasta —
illative sulauttamaan —
adessive sulauttamalla —
abessive sulauttamatta —
instructive sulauttaman sulautettaman
4th4 verbal noun sulauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sulauttamaisillani sulauttamaisillamme
2nd sulauttamaisillasi sulauttamaisillanne
3rd sulauttamaisillaan
sulauttamaisillansa

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.