sotkia

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *sotkëdak. Cognates include Finnish sotkea and Estonian sõtkuda.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈs̠o̞tke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈʃo̞tkiɑ]
  • Rhymes: -otkeː, -otkiɑ
  • Hyphenation: sot‧ki‧a

Verb

sotkia

  1. (transitive) to mix
  2. (transitive) to dirty, smudge
  3. (transitive) to accumulate dirty laundry
  4. (transitive) while speaking, to use a lot of loanwords from
    Miä ku ižoraks läkkään ain soten vadjaa. ― When I'm speaking Ingrian, I'm always mixing in Votic.
Conjugation
Conjugation of sotkia (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular soten en sote 1st singular oon sotkent, oon sotkenut en oo sotkent, en oo sotkenut
2nd singular sotet et sote 2nd singular oot sotkent, oot sotkenut et oo sotkent, et oo sotkenut
3rd singular sotkoo ei sote 3rd singular ono sotkent, ono sotkenut ei oo sotkent, ei oo sotkenut
1st plural sotemma emmä sote 1st plural oomma sotkeneet emmä oo sotkeneet
2nd plural sotetta että sote 2nd plural ootta sotkeneet että oo sotkeneet
3rd plural sotkoot1), sotkevat2), sotetaa evät sote, ei soteta 3rd plural ovat sotkeneet evät oo sotkeneet, ei oo sotettu
impersonal sotetaa ei soteta impersonal ono sotettu ei oo sotettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular sotin en sotkent, en sotkenut 1st singular olin sotkent, olin sotkenut en olt sotkent, en olt sotkenut
2nd singular sotit et sotkent, et sotkenut 2nd singular olit sotkent, olit sotkenut et olt sotkent, et olt sotkenut
3rd singular sotki ei sotkent, ei sotkenut 3rd singular oli sotkent, oli sotkenut ei olt sotkent, ei olt sotkenut
1st plural sotimma emmä sotkeneet 1st plural olimma sotkeneet emmä olleet sotkeneet
2nd plural sotitta että sotkeneet 2nd plural olitta sotkeneet että olleet sotkeneet
3rd plural sotkiit1), sotkivat2), sotettii evät sotkeneet, ei sotettu 3rd plural olivat sotkeneet evät olleet sotkeneet, ei olt sotettu
impersonal sotettii ei sotettu impersonal oli sotettu ei olt sotettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular sotkisin en sotkis 1st singular olisin sotkent, olisin sotkenut en olis sotkent, en olis sotkenut
2nd singular sotkisit, sotkiist1) et sotkis 2nd singular olisit sotkent, olisit sotkenut et olis sotkent, et olis sotkenut
3rd singular sotkis ei sotkis 3rd singular olis sotkent, olis sotkenut ei olis sotkent, ei olis sotkenut
1st plural sotkisimma emmä sotkis 1st plural olisimma sotkeneet emmä olis sotkeneet
2nd plural sotkisitta että sotkis 2nd plural olisitta sotkeneet että olis sotkeneet
3rd plural sotkisiit1), sotkisivat2), sotettais evät sotkis, ei sotettais 3rd plural olisivat sotkeneet evät olis sotkeneet, ei olis sotettu
impersonal sotettais ei sotettais impersonal olis sotettu ei olis sotettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular sote elä sote 2nd singular oo sotkent, oo sotkenut elä oo sotkent, elä oo sotkenut
3rd singular sotkekoo elköö sotkeko 3rd singular olkoo sotkent, olkoo sotkenut elköö olko sotkent, elköö olko sotkenut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural sotkekaa elkää sotkeko 2nd plural olkaa sotkeneet elkää olko sotkeneet
3rd plural sotkekoot elkööt sotkeko, elköö sotettako 3rd plural olkoot sotkeneet elkööt olko sotkeneet, elköö olko sotettu
impersonal sotettakkoo elköö sotettako impersonal olkoo sotettu elköö olko sotettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular sotkenen en sotkene
2nd singular sotkenet et sotkene
3rd singular sotkenoo ei sotkene
1st plural sotkenemma emmä sotkene
2nd plural sotkenetta että sotkene
3rd plural sotkenoot evät sotkene, ei sotettane
impersonal sotettannoo ei sotettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st sotkia present sotkeva sotettava
2nd inessive sotkijees past sotkent, sotkenut sotettu
instructive sotkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (sotkekaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative sotkomaa
inessive sotkomaas
elative sotkomast
abessive sotkomata
4th nominative sotkomiin
partitive sotkomista, sotkomist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈs̠o̞tke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈʃo̞tkiɑ]
  • Rhymes: -otkeː, -otkiɑ
  • Hyphenation: sot‧ki‧a

Noun

sotkia

  1. partitive plural of sotka (“are”)

Etymology 3

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈs̠o̞tke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈʃo̞tkiɑ]
  • Rhymes: -otkeː, -otkiɑ
  • Hyphenation: sot‧ki‧a

Noun

sotkia

  1. partitive plural of sotka (“village meeting”)

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 541
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.