liruttaa

Finnish

Etymology

lirua + -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlirutːɑːˣ/, [ˈlirut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -irutːɑː
  • Syllabification(key): li‧rut‧taa

Verb

liruttaa

  1. (transitive) to pour a liquid slowly

Conjugation

Inflection of liruttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lirutan en liruta 1st sing. olen liruttanut en ole liruttanut
2nd sing. lirutat et liruta 2nd sing. olet liruttanut et ole liruttanut
3rd sing. liruttaa ei liruta 3rd sing. on liruttanut ei ole liruttanut
1st plur. lirutamme emme liruta 1st plur. olemme liruttaneet emme ole liruttaneet
2nd plur. lirutatte ette liruta 2nd plur. olette liruttaneet ette ole liruttaneet
3rd plur. liruttavat eivät liruta 3rd plur. ovat liruttaneet eivät ole liruttaneet
passive lirutetaan ei liruteta passive on lirutettu ei ole lirutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lirutin en liruttanut 1st sing. olin liruttanut en ollut liruttanut
2nd sing. lirutit et liruttanut 2nd sing. olit liruttanut et ollut liruttanut
3rd sing. lirutti ei liruttanut 3rd sing. oli liruttanut ei ollut liruttanut
1st plur. lirutimme emme liruttaneet 1st plur. olimme liruttaneet emme olleet liruttaneet
2nd plur. lirutitte ette liruttaneet 2nd plur. olitte liruttaneet ette olleet liruttaneet
3rd plur. liruttivat eivät liruttaneet 3rd plur. olivat liruttaneet eivät olleet liruttaneet
passive lirutettiin ei lirutettu passive oli lirutettu ei ollut lirutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liruttaisin en liruttaisi 1st sing. olisin liruttanut en olisi liruttanut
2nd sing. liruttaisit et liruttaisi 2nd sing. olisit liruttanut et olisi liruttanut
3rd sing. liruttaisi ei liruttaisi 3rd sing. olisi liruttanut ei olisi liruttanut
1st plur. liruttaisimme emme liruttaisi 1st plur. olisimme liruttaneet emme olisi liruttaneet
2nd plur. liruttaisitte ette liruttaisi 2nd plur. olisitte liruttaneet ette olisi liruttaneet
3rd plur. liruttaisivat eivät liruttaisi 3rd plur. olisivat liruttaneet eivät olisi liruttaneet
passive lirutettaisiin ei lirutettaisi passive olisi lirutettu ei olisi lirutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. liruta älä liruta 2nd sing.
3rd sing. liruttakoon älköön liruttako 3rd sing. olkoon liruttanut älköön olko liruttanut
1st plur. liruttakaamme älkäämme liruttako 1st plur.
2nd plur. liruttakaa älkää liruttako 2nd plur.
3rd plur. liruttakoot älkööt liruttako 3rd plur. olkoot liruttaneet älkööt olko liruttaneet
passive lirutettakoon älköön lirutettako passive olkoon lirutettu älköön olko lirutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liruttanen en liruttane 1st sing. lienen liruttanut en liene liruttanut
2nd sing. liruttanet et liruttane 2nd sing. lienet liruttanut et liene liruttanut
3rd sing. liruttanee ei liruttane 3rd sing. lienee liruttanut ei liene liruttanut
1st plur. liruttanemme emme liruttane 1st plur. lienemme liruttaneet emme liene liruttaneet
2nd plur. liruttanette ette liruttane 2nd plur. lienette liruttaneet ette liene liruttaneet
3rd plur. liruttanevat eivät liruttane 3rd plur. lienevät liruttaneet eivät liene liruttaneet
passive lirutettaneen ei lirutettane passive lienee lirutettu ei liene lirutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st liruttaa present liruttava lirutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liruttaakseni liruttaaksemme
2nd liruttaaksesi liruttaaksenne
3rd liruttaakseen
liruttaaksensa
past liruttanut lirutettu
2nd inessive2 liruttaessa lirutettaessa agent3 liruttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liruttaessani liruttaessamme
2nd liruttaessasi liruttaessanne
3rd liruttaessaan
liruttaessansa
negative liruttamaton
instructive liruttaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form liruttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive liruttamassa
elative liruttamasta
illative liruttamaan
adessive liruttamalla
abessive liruttamatta
instructive liruttaman lirutettaman
4th4 verbal noun liruttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liruttamaisillani liruttamaisillamme
2nd liruttamaisillasi liruttamaisillanne
3rd liruttamaisillaan
liruttamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.