lurittaa

Finnish

Etymology

luri- + -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈluritːɑːˣ/, [ˈlurit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uritːɑː
  • Syllabification(key): lu‧rit‧taa

Verb

lurittaa

  1. Synonym of luritella

Conjugation

Inflection of lurittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luritan en lurita 1st sing. olen lurittanut en ole lurittanut
2nd sing. luritat et lurita 2nd sing. olet lurittanut et ole lurittanut
3rd sing. lurittaa ei lurita 3rd sing. on lurittanut ei ole lurittanut
1st plur. luritamme emme lurita 1st plur. olemme lurittaneet emme ole lurittaneet
2nd plur. luritatte ette lurita 2nd plur. olette lurittaneet ette ole lurittaneet
3rd plur. lurittavat eivät lurita 3rd plur. ovat lurittaneet eivät ole lurittaneet
passive luritetaan ei luriteta passive on luritettu ei ole luritettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luritin en lurittanut 1st sing. olin lurittanut en ollut lurittanut
2nd sing. luritit et lurittanut 2nd sing. olit lurittanut et ollut lurittanut
3rd sing. luritti ei lurittanut 3rd sing. oli lurittanut ei ollut lurittanut
1st plur. luritimme emme lurittaneet 1st plur. olimme lurittaneet emme olleet lurittaneet
2nd plur. lurititte ette lurittaneet 2nd plur. olitte lurittaneet ette olleet lurittaneet
3rd plur. lurittivat eivät lurittaneet 3rd plur. olivat lurittaneet eivät olleet lurittaneet
passive luritettiin ei luritettu passive oli luritettu ei ollut luritettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurittaisin en lurittaisi 1st sing. olisin lurittanut en olisi lurittanut
2nd sing. lurittaisit et lurittaisi 2nd sing. olisit lurittanut et olisi lurittanut
3rd sing. lurittaisi ei lurittaisi 3rd sing. olisi lurittanut ei olisi lurittanut
1st plur. lurittaisimme emme lurittaisi 1st plur. olisimme lurittaneet emme olisi lurittaneet
2nd plur. lurittaisitte ette lurittaisi 2nd plur. olisitte lurittaneet ette olisi lurittaneet
3rd plur. lurittaisivat eivät lurittaisi 3rd plur. olisivat lurittaneet eivät olisi lurittaneet
passive luritettaisiin ei luritettaisi passive olisi luritettu ei olisi luritettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. lurita älä lurita 2nd sing.
3rd sing. lurittakoon älköön lurittako 3rd sing. olkoon lurittanut älköön olko lurittanut
1st plur. lurittakaamme älkäämme lurittako 1st plur.
2nd plur. lurittakaa älkää lurittako 2nd plur.
3rd plur. lurittakoot älkööt lurittako 3rd plur. olkoot lurittaneet älkööt olko lurittaneet
passive luritettakoon älköön luritettako passive olkoon luritettu älköön olko luritettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurittanen en lurittane 1st sing. lienen lurittanut en liene lurittanut
2nd sing. lurittanet et lurittane 2nd sing. lienet lurittanut et liene lurittanut
3rd sing. lurittanee ei lurittane 3rd sing. lienee lurittanut ei liene lurittanut
1st plur. lurittanemme emme lurittane 1st plur. lienemme lurittaneet emme liene lurittaneet
2nd plur. lurittanette ette lurittane 2nd plur. lienette lurittaneet ette liene lurittaneet
3rd plur. lurittanevat eivät lurittane 3rd plur. lienevät lurittaneet eivät liene lurittaneet
passive luritettaneen ei luritettane passive lienee luritettu ei liene luritettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st lurittaa present lurittava luritettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lurittaakseni lurittaaksemme
2nd lurittaaksesi lurittaaksenne
3rd lurittaakseen
lurittaaksensa
past lurittanut luritettu
2nd inessive2 lurittaessa luritettaessa agent3 lurittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lurittaessani lurittaessamme
2nd lurittaessasi lurittaessanne
3rd lurittaessaan
lurittaessansa
negative lurittamaton
instructive lurittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form lurittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive lurittamassa
elative lurittamasta
illative lurittamaan
adessive lurittamalla
abessive lurittamatta
instructive lurittaman luritettaman
4th4 verbal noun lurittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lurittamaisillani lurittamaisillamme
2nd lurittamaisillasi lurittamaisillanne
3rd lurittamaisillaan
lurittamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.