koskia

Finnish

Noun

koskia

  1. partitive plural of koski

Anagrams

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *koskëdak. Cognates include Finnish koskea and Veps koskta.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞s̠ke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞ʃkiɑ]
  • Rhymes: -oskeː, -oskiɑ
  • Hyphenation: kos‧ki‧a

Verb

koskia

  1. (transitive) to touch (physically disturb or molest)
    Jos siä häntä koset, miä tapan siun! ― If you touch her, I'll kill you!
Conjugation
Conjugation of koskia (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kosen en kose 1st singular oon koskent, oon koskenut en oo koskent, en oo koskenut
2nd singular koset et kose 2nd singular oot koskent, oot koskenut et oo koskent, et oo koskenut
3rd singular koskoo ei kose 3rd singular ono koskent, ono koskenut ei oo koskent, ei oo koskenut
1st plural kosemma emmä kose 1st plural oomma koskeneet emmä oo koskeneet
2nd plural kosetta että kose 2nd plural ootta koskeneet että oo koskeneet
3rd plural koskoot1), koskevat2), kosetaa evät kose, ei koseta 3rd plural ovat koskeneet evät oo koskeneet, ei oo kosettu
impersonal kosetaa ei koseta impersonal ono kosettu ei oo kosettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kosin en koskent, en koskenut 1st singular olin koskent, olin koskenut en olt koskent, en olt koskenut
2nd singular kosit et koskent, et koskenut 2nd singular olit koskent, olit koskenut et olt koskent, et olt koskenut
3rd singular koski ei koskent, ei koskenut 3rd singular oli koskent, oli koskenut ei olt koskent, ei olt koskenut
1st plural kosimma emmä koskeneet 1st plural olimma koskeneet emmä olleet koskeneet
2nd plural kositta että koskeneet 2nd plural olitta koskeneet että olleet koskeneet
3rd plural koskiit1), koskivat2), kosettii evät koskeneet, ei kosettu 3rd plural olivat koskeneet evät olleet koskeneet, ei olt kosettu
impersonal kosettii ei kosettu impersonal oli kosettu ei olt kosettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular koskisin en koskis 1st singular olisin koskent, olisin koskenut en olis koskent, en olis koskenut
2nd singular koskisit, koskiist1) et koskis 2nd singular olisit koskent, olisit koskenut et olis koskent, et olis koskenut
3rd singular koskis ei koskis 3rd singular olis koskent, olis koskenut ei olis koskent, ei olis koskenut
1st plural koskisimma emmä koskis 1st plural olisimma koskeneet emmä olis koskeneet
2nd plural koskisitta että koskis 2nd plural olisitta koskeneet että olis koskeneet
3rd plural koskisiit1), koskisivat2), kosettais evät koskis, ei kosettais 3rd plural olisivat koskeneet evät olis koskeneet, ei olis kosettu
impersonal kosettais ei kosettais impersonal olis kosettu ei olis kosettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kose elä kose 2nd singular oo koskent, oo koskenut elä oo koskent, elä oo koskenut
3rd singular koskekoo elköö koskeko 3rd singular olkoo koskent, olkoo koskenut elköö olko koskent, elköö olko koskenut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural koskekaa elkää koskeko 2nd plural olkaa koskeneet elkää olko koskeneet
3rd plural koskekoot elkööt koskeko, elköö kosettako 3rd plural olkoot koskeneet elkööt olko koskeneet, elköö olko kosettu
impersonal kosettakkoo elköö kosettako impersonal olkoo kosettu elköö olko kosettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular koskenen en koskene
2nd singular koskenet et koskene
3rd singular koskenoo ei koskene
1st plural koskenemma emmä koskene
2nd plural koskenetta että koskene
3rd plural koskenoot evät koskene, ei kosettane
impersonal kosettannoo ei kosettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st koskia present koskeva kosettava
2nd inessive koskijees past koskent, koskenut kosettu
instructive koskien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (koskekaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative koskomaa
inessive koskomaas
elative koskomast
abessive koskomata
4th nominative koskomiin
partitive koskomista, koskomist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞s̠ke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkoskiɑ/, [ˈko̞ʃkiɑ]
  • Rhymes: -oskeː, -oskiɑ
  • Hyphenation: kos‧ki‧a

Noun

koskia

  1. partitive singular of koski

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 197
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.