koheta

Finnish

Etymology

From koh- +‎ -eta, akin to kohentaa. Related to Ludian koheta and Veps koheta.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkohetɑˣ/, [ˈko̞ɦe̞t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ohetɑ
  • Syllabification(key): ko‧he‧ta

Verb

koheta

  1. (intransitive) to become better

Conjugation
Inflection of koheta (Kotus type 72/vanheta, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kohenen en kohene 1st sing. olen kohennut en ole kohennut
2nd sing. kohenet et kohene 2nd sing. olet kohennut et ole kohennut
3rd sing. kohenee ei kohene 3rd sing. on kohennut ei ole kohennut
1st plur. kohenemme emme kohene 1st plur. olemme kohenneet emme ole kohenneet
2nd plur. kohenette ette kohene 2nd plur. olette kohenneet ette ole kohenneet
3rd plur. kohenevat eivät kohene 3rd plur. ovat kohenneet eivät ole kohenneet
passive kohetaan ei koheta passive on kohettu ei ole kohettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kohenin en kohennut 1st sing. olin kohennut en ollut kohennut
2nd sing. kohenit et kohennut 2nd sing. olit kohennut et ollut kohennut
3rd sing. koheni ei kohennut 3rd sing. oli kohennut ei ollut kohennut
1st plur. kohenimme emme kohenneet 1st plur. olimme kohenneet emme olleet kohenneet
2nd plur. kohenitte ette kohenneet 2nd plur. olitte kohenneet ette olleet kohenneet
3rd plur. kohenivat eivät kohenneet 3rd plur. olivat kohenneet eivät olleet kohenneet
passive kohettiin ei kohettu passive oli kohettu ei ollut kohettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kohenisin en kohenisi 1st sing. olisin kohennut en olisi kohennut
2nd sing. kohenisit et kohenisi 2nd sing. olisit kohennut et olisi kohennut
3rd sing. kohenisi ei kohenisi 3rd sing. olisi kohennut ei olisi kohennut
1st plur. kohenisimme emme kohenisi 1st plur. olisimme kohenneet emme olisi kohenneet
2nd plur. kohenisitte ette kohenisi 2nd plur. olisitte kohenneet ette olisi kohenneet
3rd plur. kohenisivat eivät kohenisi 3rd plur. olisivat kohenneet eivät olisi kohenneet
passive kohettaisiin ei kohettaisi passive olisi kohettu ei olisi kohettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kohene älä kohene 2nd sing. — —
3rd sing. kohetkoon älköön kohetko 3rd sing. olkoon kohennut älköön olko kohennut
1st plur. kohetkaamme älkäämme kohetko 1st plur. — —
2nd plur. kohetkaa älkää kohetko 2nd plur. — —
3rd plur. kohetkoot älkööt kohetko 3rd plur. olkoot kohenneet älkööt olko kohenneet
passive kohettakoon älköön kohettako passive olkoon kohettu älköön olko kohettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kohennen en kohenne 1st sing. lienen kohennut en liene kohennut
2nd sing. kohennet et kohenne 2nd sing. lienet kohennut et liene kohennut
3rd sing. kohennee ei kohenne 3rd sing. lienee kohennut ei liene kohennut
1st plur. kohennemme emme kohenne 1st plur. lienemme kohenneet emme liene kohenneet
2nd plur. kohennette ette kohenne 2nd plur. lienette kohenneet ette liene kohenneet
3rd plur. kohennevat eivät kohenne 3rd plur. lienevät kohenneet eivät liene kohenneet
passive kohettaneen ei kohettane passive lienee kohettu ei liene kohettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koheta present koheneva kohettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kohetakseni kohetaksemme
2nd kohetaksesi kohetaksenne
3rd kohetakseen
kohetaksensa
 past kohennut kohettu
2nd inessive2 kohetessa kohettaessa agent3 kohenema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kohetessani kohetessamme
2nd kohetessasi kohetessanne
3rd kohetessaan
kohetessansa
 negative kohenematon
instructive koheten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kohenemassa —
elative kohenemasta —
illative kohenemaan —
adessive kohenemalla —
abessive kohenematta —
instructive koheneman kohettaman
4th4 verbal noun koheneminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kohenemaisillani kohenemaisillamme
2nd kohenemaisillasi kohenemaisillanne
3rd kohenemaisillaan
kohenemaisillansa

Further reading

Ingrian

Etymology

From koh- +‎ -eta (compare kohentaa). Akin to Finnish koheta.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkohetɑ/, [ˈko̞he̞t]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkohetɑ/, [ˈko̞he̞d̥ɑ]
  • Rhymes: -ohet, -ohetɑ
  • Hyphenation: ko‧he‧ta

Verb

koheta

  1. (intransitive) to recover; get better

Conjugation
Conjugation of koheta (type 15/valeta, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kohenen en kohene 1st singular oon kohent, oon kohennut en oo kohent, en oo kohennut
2nd singular kohenet et kohene 2nd singular oot kohent, oot kohennut et oo kohent, et oo kohennut
3rd singular kohenoo ei kohene 3rd singular ono kohent, ono kohennut ei oo kohent, ei oo kohennut
1st plural kohenemma emmä kohene 1st plural oomma kohenneet emmä oo kohenneet
2nd plural kohenetta että kohene 2nd plural ootta kohenneet että oo kohenneet
3rd plural kohenoot1), kohenevat2), kohetaa evät kohene, ei koheta 3rd plural ovat kohenneet evät oo kohenneet, ei oo kohettu
impersonal kohetaa ei koheta impersonal ono kohettu ei oo kohettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kohenin en kohent, en kohennut 1st singular olin kohent, olin kohennut en olt kohent, en olt kohennut
2nd singular kohenit et kohent, et kohennut 2nd singular olit kohent, olit kohennut et olt kohent, et olt kohennut
3rd singular koheni ei kohent, ei kohennut 3rd singular oli kohent, oli kohennut ei olt kohent, ei olt kohennut
1st plural kohenimma emmä kohenneet 1st plural olimma kohenneet emmä olleet kohenneet
2nd plural kohenitta että kohenneet 2nd plural olitta kohenneet että olleet kohenneet
3rd plural koheniit1), kohenivat2), kohettii evät kohenneet, ei kohettu 3rd plural olivat kohenneet evät olleet kohenneet, ei olt kohettu
impersonal kohettii ei kohettu impersonal oli kohettu ei olt kohettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kohenisin en kohenis 1st singular olisin kohent, olisin kohennut en olis kohent, en olis kohennut
2nd singular kohenisit, koheniist1) et kohenis 2nd singular olisit kohent, olisit kohennut et olis kohent, et olis kohennut
3rd singular kohenis ei kohenis 3rd singular olis kohent, olis kohennut ei olis kohent, ei olis kohennut
1st plural kohenisimma emmä kohenis 1st plural olisimma kohenneet emmä olis kohenneet
2nd plural kohenisitta että kohenis 2nd plural olisitta kohenneet että olis kohenneet
3rd plural kohenisiit1), kohenisivat2), kohettais evät kohenis, ei kohettais 3rd plural olisivat kohenneet evät olis kohenneet, ei olis kohettu
impersonal kohettais ei kohettais impersonal olis kohettu ei olis kohettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kohene elä kohene 2nd singular oo kohent, oo kohennut elä oo kohent, elä oo kohennut
3rd singular kohetkoo elköö kohetko 3rd singular olkoo kohent, olkoo kohennut elköö olko kohent, elköö olko kohennut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kohetkaa elkää kohetko 2nd plural olkaa kohenneet elkää olko kohenneet
3rd plural kohetkoot elkööt kohetko, elköö kohettako 3rd plural olkoot kohenneet elkööt olko kohenneet, elköö olko kohettu
impersonal kohettakkoo elköö kohettako impersonal olkoo kohettu elköö olko kohettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kohenen en kohene
2nd singular kohenet et kohene
3rd singular kohenoo ei kohene
1st plural kohenemma emmä kohene
2nd plural kohenetta että kohene
3rd plural kohenoot evät kohene, ei kohettane
impersonal kohettannoo ei kohettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st koheta present koheneva kohettava
2nd inessive kohetees past kohent, kohennut kohettu
instructive koheten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kohetkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kohenommaa
inessive kohenomas
elative kohenomast
abessive kohenomata
4th nominative kohenomiin
partitive kohenomista, kohenomist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 181

Veps

Etymology

From koht. Related to Finnish kohentaa. This etymology is incomplete. You can help Wiktionary by elaborating on the origins of this term.

Verb

koheta

  1. to fix, to repair, to mend
  2. to correct

Inflection
Inflection of koheta (inflection type 29/koheta)
1st infinitive koheta
present indic. kohendab
past indic. kohenzi
present
indicative		 past
indicative		 imperative
1st singular kohendan kohenzin —
2nd singular kohendad kohenzid kohenda
3rd singular kohendab kohenzi kohekaha
1st plural kohendam kohenzim kohekam
2nd plural kohendat kohenzit kohekat
3rd plural kohetas
kohendaba		 kohenziba kohekaha
sing. conneg.1 kohenda kohendand kohenda
plur. conneg. kohekoi kohenugoi kohekoi
present
conditional		 past
conditional		 potential
1st singular kohendaižin kohenuižin kohendanen
2nd singular kohendaižid kohenuižid kohendaned
3rd singular kohendaiži kohenuiži kohendaneb
1st plural kohendaižim kohenuižim kohendanem
2nd plural kohendaižit kohenuižit kohendanet
3rd plural kohendaižiba kohenuižiba kohendaneba
connegative kohendaiži kohenuiži kohendane
non-finite forms
1st infinitive koheta
2nd infinitive 3rd infinitive
inessive kohetes inessive kohendamas
instructive koheten illative kohendamaha
participles elative kohendamaspäi
present active kohendai adessive kohendamal
past active kohenu abessive kohendamat
past passive kohetud
1 In imperative: used only in the second-person singular. The plural form is used with other persons.

References
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.