kirnuta

Finnish

Etymology

kirnu- +‎ -ta

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkirnutɑˣ/, [ˈk̟irnut̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -irnutɑ
  • Syllabification(key): kir‧nu‧ta

Verb

kirnuta

  1. (transitive) To churn.

Conjugation
Inflection of kirnuta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirnuan en kirnua 1st sing. olen kirnunnut en ole kirnunnut
2nd sing. kirnuat et kirnua 2nd sing. olet kirnunnut et ole kirnunnut
3rd sing. kirnuaa ei kirnua 3rd sing. on kirnunnut ei ole kirnunnut
1st plur. kirnuamme emme kirnua 1st plur. olemme kirnunneet emme ole kirnunneet
2nd plur. kirnuatte ette kirnua 2nd plur. olette kirnunneet ette ole kirnunneet
3rd plur. kirnuavat eivät kirnua 3rd plur. ovat kirnunneet eivät ole kirnunneet
passive kirnutaan ei kirnuta passive on kirnuttu ei ole kirnuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirnusin en kirnunnut 1st sing. olin kirnunnut en ollut kirnunnut
2nd sing. kirnusit et kirnunnut 2nd sing. olit kirnunnut et ollut kirnunnut
3rd sing. kirnusi ei kirnunnut 3rd sing. oli kirnunnut ei ollut kirnunnut
1st plur. kirnusimme emme kirnunneet 1st plur. olimme kirnunneet emme olleet kirnunneet
2nd plur. kirnusitte ette kirnunneet 2nd plur. olitte kirnunneet ette olleet kirnunneet
3rd plur. kirnusivat eivät kirnunneet 3rd plur. olivat kirnunneet eivät olleet kirnunneet
passive kirnuttiin ei kirnuttu passive oli kirnuttu ei ollut kirnuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirnuaisin
kirnuisin		 en kirnuaisi
en kirnuisi		 1st sing. olisin kirnunnut en olisi kirnunnut
2nd sing. kirnuaisit
kirnuisit		 et kirnuaisi
et kirnuisi		 2nd sing. olisit kirnunnut et olisi kirnunnut
3rd sing. kirnuaisi
kirnuisi		 ei kirnuaisi
ei kirnuisi		 3rd sing. olisi kirnunnut ei olisi kirnunnut
1st plur. kirnuaisimme
kirnuisimme		 emme kirnuaisi
emme kirnuisi		 1st plur. olisimme kirnunneet emme olisi kirnunneet
2nd plur. kirnuaisitte
kirnuisitte		 ette kirnuaisi
ette kirnuisi		 2nd plur. olisitte kirnunneet ette olisi kirnunneet
3rd plur. kirnuaisivat
kirnuisivat		 eivät kirnuaisi
eivät kirnuisi		 3rd plur. olisivat kirnunneet eivät olisi kirnunneet
passive kirnuttaisiin ei kirnuttaisi passive olisi kirnuttu ei olisi kirnuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kirnua älä kirnua 2nd sing. — —
3rd sing. kirnutkoon älköön kirnutko 3rd sing. olkoon kirnunnut älköön olko kirnunnut
1st plur. kirnutkaamme älkäämme kirnutko 1st plur. — —
2nd plur. kirnutkaa älkää kirnutko 2nd plur. — —
3rd plur. kirnutkoot älkööt kirnutko 3rd plur. olkoot kirnunneet älkööt olko kirnunneet
passive kirnuttakoon älköön kirnuttako passive olkoon kirnuttu älköön olko kirnuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirnunnen en kirnunne 1st sing. lienen kirnunnut en liene kirnunnut
2nd sing. kirnunnet et kirnunne 2nd sing. lienet kirnunnut et liene kirnunnut
3rd sing. kirnunnee ei kirnunne 3rd sing. lienee kirnunnut ei liene kirnunnut
1st plur. kirnunnemme emme kirnunne 1st plur. lienemme kirnunneet emme liene kirnunneet
2nd plur. kirnunnette ette kirnunne 2nd plur. lienette kirnunneet ette liene kirnunneet
3rd plur. kirnunnevat eivät kirnunne 3rd plur. lienevät kirnunneet eivät liene kirnunneet
passive kirnuttaneen ei kirnuttane passive lienee kirnuttu ei liene kirnuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kirnuta present kirnuava kirnuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kirnutakseni kirnutaksemme
2nd kirnutaksesi kirnutaksenne
3rd kirnutakseen
kirnutaksensa
 past kirnunnut kirnuttu
2nd inessive2 kirnutessa kirnuttaessa agent3 kirnuama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kirnutessani kirnutessamme
2nd kirnutessasi kirnutessanne
3rd kirnutessaan
kirnutessansa
 negative kirnuamaton
instructive kirnuten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kirnuamassa —
elative kirnuamasta —
illative kirnuamaan —
adessive kirnuamalla —
abessive kirnuamatta —
instructive kirnuaman kirnuttaman
4th4 verbal noun kirnuaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kirnuamaisillani kirnuamaisillamme
2nd kirnuamaisillasi kirnuamaisillanne
3rd kirnuamaisillaan
kirnuamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

From kirnu (“churn”) +‎ -ta. Akin to Finnish kirnuta.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkirnutɑ/, [ˈkirnŭt]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkirnutɑ/, [ˈkirnud̥ɑ]
  • Rhymes: -irnut, -irnutɑ
  • Hyphenation: kir‧nu‧ta

Verb

kirnuta

  1. (transitive) to churn

Conjugation
Conjugation of kirnuta (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kirnuun en kirnuu 1st singular oon kirnunt, oon kirnunnut en oo kirnunt, en oo kirnunnut
2nd singular kirnuut et kirnuu 2nd singular oot kirnunt, oot kirnunnut et oo kirnunt, et oo kirnunnut
3rd singular kirnujaa ei kirnuu 3rd singular ono kirnunt, ono kirnunnut ei oo kirnunt, ei oo kirnunnut
1st plural kirnuumma emmä kirnuu 1st plural oomma kirnunneet emmä oo kirnunneet
2nd plural kirnuutta että kirnuu 2nd plural ootta kirnunneet että oo kirnunneet
3rd plural kirnujaat1), kirnuuvat2), kirnutaa evät kirnuu, ei kirnuta 3rd plural ovat kirnunneet evät oo kirnunneet, ei oo kirnuttu
impersonal kirnutaa ei kirnuta impersonal ono kirnuttu ei oo kirnuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kirnuisin en kirnunt, en kirnunnut 1st singular olin kirnunt, olin kirnunnut en olt kirnunt, en olt kirnunnut
2nd singular kirnuisit, kirnuist1) et kirnunt, et kirnunnut 2nd singular olit kirnunt, olit kirnunnut et olt kirnunt, et olt kirnunnut
3rd singular kirnuis ei kirnunt, ei kirnunnut 3rd singular oli kirnunt, oli kirnunnut ei olt kirnunt, ei olt kirnunnut
1st plural kirnuisimma emmä kirnunneet 1st plural olimma kirnunneet emmä olleet kirnunneet
2nd plural kirnuisitta että kirnunneet 2nd plural olitta kirnunneet että olleet kirnunneet
3rd plural kirnuisiit1), kirnuisivat2), kirnuttii evät kirnunneet, ei kirnuttu 3rd plural olivat kirnunneet evät olleet kirnunneet, ei olt kirnuttu
impersonal kirnuttii ei kirnuttu impersonal oli kirnuttu ei olt kirnuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kirnujaisin en kirnujais 1st singular olisin kirnunt, olisin kirnunnut en olis kirnunt, en olis kirnunnut
2nd singular kirnujaisit, kirnujaist1) et kirnujais 2nd singular olisit kirnunt, olisit kirnunnut et olis kirnunt, et olis kirnunnut
3rd singular kirnujais ei kirnujais 3rd singular olis kirnunt, olis kirnunnut ei olis kirnunt, ei olis kirnunnut
1st plural kirnujaisimma emmä kirnujais 1st plural olisimma kirnunneet emmä olis kirnunneet
2nd plural kirnujaisitta että kirnujais 2nd plural olisitta kirnunneet että olis kirnunneet
3rd plural kirnujaisiit1), kirnujaisivat2), kirnuttais evät kirnujais, ei kirnuttais 3rd plural olisivat kirnunneet evät olis kirnunneet, ei olis kirnuttu
impersonal kirnuttais ei kirnuttais impersonal olis kirnuttu ei olis kirnuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kirnuu elä kirnuu 2nd singular oo kirnunt, oo kirnunnut elä oo kirnunt, elä oo kirnunnut
3rd singular kirnutkoo elköö kirnutko 3rd singular olkoo kirnunt, olkoo kirnunnut elköö olko kirnunt, elköö olko kirnunnut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kirnutkaa elkää kirnutko 2nd plural olkaa kirnunneet elkää olko kirnunneet
3rd plural kirnutkoot elkööt kirnutko, elköö kirnuttako 3rd plural olkoot kirnunneet elkööt olko kirnunneet, elköö olko kirnuttu
impersonal kirnuttakkoo elköö kirnuttako impersonal olkoo kirnuttu elköö olko kirnuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kirnunnen en kirnunne
2nd singular kirnunnet et kirnunne
3rd singular kirnunnoo ei kirnunne
1st plural kirnunnemma emmä kirnunne
2nd plural kirnunnetta että kirnunne
3rd plural kirnunnoot evät kirnunne, ei kirnuttane
impersonal kirnuttannoo ei kirnuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kirnuta present kirnuuva kirnuttava
2nd inessive kirnutees past kirnunt, kirnunnut kirnuttu
instructive kirnuten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kirnutkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kirnuumaa
inessive kirnuumaas
elative kirnuumast
abessive kirnuumata
4th nominative kirnuumiin
partitive kirnuumista, kirnuumist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 168
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.