kerrata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kërdat'ak. Equivalent to kerta + -ta.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkerːɑtɑˣ/, [ˈk̟e̞rːɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -erːɑtɑ
  • Syllabification(key): ker‧ra‧ta

Verb

kerrata (transitive, intransitive)

  1. to repeat; to reread
  2. to rehearse
    1. (military) to partake in military exercises as a reservist
  3. to ply (tie threads together in the opposite direction to which they were spun)

Conjugation

Inflection of kerrata (Kotus type 73*K/salata, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kertaan en kertaa 1st sing. olen kerrannut en ole kerrannut
2nd sing. kertaat et kertaa 2nd sing. olet kerrannut et ole kerrannut
3rd sing. kertaa ei kertaa 3rd sing. on kerrannut ei ole kerrannut
1st plur. kertaamme emme kertaa 1st plur. olemme kerranneet emme ole kerranneet
2nd plur. kertaatte ette kertaa 2nd plur. olette kerranneet ette ole kerranneet
3rd plur. kertaavat eivät kertaa 3rd plur. ovat kerranneet eivät ole kerranneet
passive kerrataan ei kerrata passive on kerrattu ei ole kerrattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kertasin en kerrannut 1st sing. olin kerrannut en ollut kerrannut
2nd sing. kertasit et kerrannut 2nd sing. olit kerrannut et ollut kerrannut
3rd sing. kertasi ei kerrannut 3rd sing. oli kerrannut ei ollut kerrannut
1st plur. kertasimme emme kerranneet 1st plur. olimme kerranneet emme olleet kerranneet
2nd plur. kertasitte ette kerranneet 2nd plur. olitte kerranneet ette olleet kerranneet
3rd plur. kertasivat eivät kerranneet 3rd plur. olivat kerranneet eivät olleet kerranneet
passive kerrattiin ei kerrattu passive oli kerrattu ei ollut kerrattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kertaisin en kertaisi 1st sing. olisin kerrannut en olisi kerrannut
2nd sing. kertaisit et kertaisi 2nd sing. olisit kerrannut et olisi kerrannut
3rd sing. kertaisi ei kertaisi 3rd sing. olisi kerrannut ei olisi kerrannut
1st plur. kertaisimme emme kertaisi 1st plur. olisimme kerranneet emme olisi kerranneet
2nd plur. kertaisitte ette kertaisi 2nd plur. olisitte kerranneet ette olisi kerranneet
3rd plur. kertaisivat eivät kertaisi 3rd plur. olisivat kerranneet eivät olisi kerranneet
passive kerrattaisiin ei kerrattaisi passive olisi kerrattu ei olisi kerrattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kertaa älä kertaa 2nd sing.
3rd sing. kerratkoon älköön kerratko 3rd sing. olkoon kerrannut älköön olko kerrannut
1st plur. kerratkaamme älkäämme kerratko 1st plur.
2nd plur. kerratkaa älkää kerratko 2nd plur.
3rd plur. kerratkoot älkööt kerratko 3rd plur. olkoot kerranneet älkööt olko kerranneet
passive kerrattakoon älköön kerrattako passive olkoon kerrattu älköön olko kerrattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kerrannen en kerranne 1st sing. lienen kerrannut en liene kerrannut
2nd sing. kerrannet et kerranne 2nd sing. lienet kerrannut et liene kerrannut
3rd sing. kerrannee ei kerranne 3rd sing. lienee kerrannut ei liene kerrannut
1st plur. kerrannemme emme kerranne 1st plur. lienemme kerranneet emme liene kerranneet
2nd plur. kerrannette ette kerranne 2nd plur. lienette kerranneet ette liene kerranneet
3rd plur. kerrannevat eivät kerranne 3rd plur. lienevät kerranneet eivät liene kerranneet
passive kerrattaneen ei kerrattane passive lienee kerrattu ei liene kerrattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kerrata present kertaava kerrattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kerratakseni kerrataksemme
2nd kerrataksesi kerrataksenne
3rd kerratakseen
kerrataksensa
past kerrannut kerrattu
2nd inessive2 kerratessa kerrattaessa agent3 kertaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kerratessani kerratessamme
2nd kerratessasi kerratessanne
3rd kerratessaan
kerratessansa
negative kertaamaton
instructive kerraten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kertaamassa
elative kertaamasta
illative kertaamaan
adessive kertaamalla
abessive kertaamatta
instructive kertaaman kerrattaman
4th4 verbal noun kertaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kertaamaisillani kertaamaisillamme
2nd kertaamaisillasi kertaamaisillanne
3rd kertaamaisillaan
kertaamaisillansa

Derived terms

nouns
verbs

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.