kerota

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kirot'ak. Cognates include Finnish kirota and Estonian kiruda.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkerotɑ/, [ˈke̞ro̞t]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkerotɑ/, [ˈke̞ro̞d̥ɑ]
  • Rhymes: -erot, -erotɑ
  • Hyphenation: ke‧ro‧ta

Verb

kerota

  1. (intransitive) to curse

Conjugation
Conjugation of kerota (type 16/maata, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kerroon en kerroo 1st singular oon keront, oon keronnut en oo keront, en oo keronnut
2nd singular kerroot et kerroo 2nd singular oot keront, oot keronnut et oo keront, et oo keronnut
3rd singular kerojaa ei kerroo 3rd singular ono keront, ono keronnut ei oo keront, ei oo keronnut
1st plural kerroomma emmä kerroo 1st plural oomma keronneet emmä oo keronneet
2nd plural kerrootta että kerroo 2nd plural ootta keronneet että oo keronneet
3rd plural kerojaat1), kerroovat2), kerotaa evät kerroo, ei kerota 3rd plural ovat keronneet evät oo keronneet, ei oo kerottu
impersonal kerotaa ei kerota impersonal ono kerottu ei oo kerottu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular keroisin en keront, en keronnut 1st singular olin keront, olin keronnut en olt keront, en olt keronnut
2nd singular keroisit, kerroist1) et keront, et keronnut 2nd singular olit keront, olit keronnut et olt keront, et olt keronnut
3rd singular kerois ei keront, ei keronnut 3rd singular oli keront, oli keronnut ei olt keront, ei olt keronnut
1st plural keroisimma emmä keronneet 1st plural olimma keronneet emmä olleet keronneet
2nd plural keroisitta että keronneet 2nd plural olitta keronneet että olleet keronneet
3rd plural keroisiit1), keroisivat2), kerottii evät keronneet, ei kerottu 3rd plural olivat keronneet evät olleet keronneet, ei olt kerottu
impersonal kerottii ei kerottu impersonal oli kerottu ei olt kerottu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kerojaisin en kerojais 1st singular olisin keront, olisin keronnut en olis keront, en olis keronnut
2nd singular kerojaisit, kerojaist1) et kerojais 2nd singular olisit keront, olisit keronnut et olis keront, et olis keronnut
3rd singular kerojais ei kerojais 3rd singular olis keront, olis keronnut ei olis keront, ei olis keronnut
1st plural kerojaisimma emmä kerojais 1st plural olisimma keronneet emmä olis keronneet
2nd plural kerojaisitta että kerojais 2nd plural olisitta keronneet että olis keronneet
3rd plural kerojaisiit1), kerojaisivat2), kerottais evät kerojais, ei kerottais 3rd plural olisivat keronneet evät olis keronneet, ei olis kerottu
impersonal kerottais ei kerottais impersonal olis kerottu ei olis kerottu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kerroo elä kerroo 2nd singular oo keront, oo keronnut elä oo keront, elä oo keronnut
3rd singular kerotkoo elköö kerotko 3rd singular olkoo keront, olkoo keronnut elköö olko keront, elköö olko keronnut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kerotkaa elkää kerotko 2nd plural olkaa keronneet elkää olko keronneet
3rd plural kerotkoot elkööt kerotko, elköö kerottako 3rd plural olkoot keronneet elkööt olko keronneet, elköö olko kerottu
impersonal kerottakkoo elköö kerottako impersonal olkoo kerottu elköö olko kerottu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular keronnen en keronne
2nd singular keronnet et keronne
3rd singular keronnoo ei keronne
1st plural keronnemma emmä keronne
2nd plural keronnetta että keronne
3rd plural keronnoot evät keronne, ei kerottane
impersonal kerottannoo ei kerottane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kerota present kerroova kerottava
2nd inessive kerotees past keront, keronnut kerottu
instructive keroten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kerotkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kerroomaa
inessive kerroomaas
elative kerroomast
abessive kerroomata
4th nominative kerroomiin
partitive kerroomista, kerroomist

Synonyms

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 157
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.