kenttä

See also: Kenttä and Kentta

Finnish

Etymology

Borrowing from Sami, ultimately from Proto-Samic *kientē.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkentːæ/, [ˈk̟e̞n̪t̪ːæ]
  • Rhymes: -entːæ
  • Syllabification(key): kent‧tä

Noun

kenttä

  1. field (land area free of woodland, cities, and towns; open country)
  2. field (place where a battle is fought)
    Synonym: tanner
    1. (military, in compounds) field, modifier that the object is mobile and meant for use in the battlefield
      kenttäsairaalafield hospital
  3. (sports) A limited area where a game is played, a playing field (often combined with a modifier that defines the kind of playing field).
    1. (soccer) field, pitch
    2. (baseball, pesäpallo, American football) field
    3. (ice hockey) rink
      Synonym: kaukalo
    4. (basketball, tennis) court
    5. (golf) course
  4. field (area reserved for playing a game)
  5. field (realm of practical, direct or natural operation, contrasted with an office, classroom, or laboratory)
  6. field (section of a form which is supposed to be filled with data)
  7. (figuratively) Synonym of ala (field (domain of study, knowledge, practice))
  8. (figuratively) field, scope, domain
  9. (informal) Ellipsis of lentokenttä (airport, airfield).
  10. (colloquial) signal strength, coverage (such as of a mobile phone)
  11. (geology) field (region containing a particular mineral)
  12. (physics) field (physical phenomenon that pervades a region)
  13. (heraldry, vexillology) field (background of the shield or flag)
  14. (computing, object-oriented programming, databases) field (area of memory or storage reserved for a particular value; component of a database)
  15. (television, video) Synonym of puolikuva (field (in video))
  16. (video games) level, stage
    Synonym: taso

Declension

Inflection of kenttä (Kotus type 10*C/koira, tt-t gradation)
nominative kenttä kentät
genitive kentän kenttien
partitive kenttää kenttiä
illative kenttään kenttiin
singular plural
nominative kenttä kentät
accusative nom. kenttä kentät
gen. kentän
genitive kentän kenttien
kenttäinrare
partitive kenttää kenttiä
inessive kentässä kentissä
elative kentästä kentistä
illative kenttään kenttiin
adessive kentällä kentillä
ablative kentältä kentiltä
allative kentälle kentille
essive kenttänä kenttinä
translative kentäksi kentiksi
abessive kentättä kentittä
instructive kentin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kenttä (Kotus type 10*C/koira, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kenttäni kenttäni
accusative nom. kenttäni kenttäni
gen. kenttäni
genitive kenttäni kenttieni
kenttäinirare
partitive kenttääni kenttiäni
inessive kentässäni kentissäni
elative kentästäni kentistäni
illative kenttääni kenttiini
adessive kentälläni kentilläni
ablative kentältäni kentiltäni
allative kentälleni kentilleni
essive kenttänäni kenttinäni
translative kentäkseni kentikseni
abessive kentättäni kentittäni
instructive
comitative kenttineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kenttäsi kenttäsi
accusative nom. kenttäsi kenttäsi
gen. kenttäsi
genitive kenttäsi kenttiesi
kenttäisirare
partitive kenttääsi kenttiäsi
inessive kentässäsi kentissäsi
elative kentästäsi kentistäsi
illative kenttääsi kenttiisi
adessive kentälläsi kentilläsi
ablative kentältäsi kentiltäsi
allative kentällesi kentillesi
essive kenttänäsi kenttinäsi
translative kentäksesi kentiksesi
abessive kentättäsi kentittäsi
instructive
comitative kenttinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kenttämme kenttämme
accusative nom. kenttämme kenttämme
gen. kenttämme
genitive kenttämme kenttiemme
kenttäimmerare
partitive kenttäämme kenttiämme
inessive kentässämme kentissämme
elative kentästämme kentistämme
illative kenttäämme kenttiimme
adessive kentällämme kentillämme
ablative kentältämme kentiltämme
allative kentällemme kentillemme
essive kenttänämme kenttinämme
translative kentäksemme kentiksemme
abessive kentättämme kentittämme
instructive
comitative kenttinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kenttänne kenttänne
accusative nom. kenttänne kenttänne
gen. kenttänne
genitive kenttänne kenttienne
kenttäinnerare
partitive kenttäänne kenttiänne
inessive kentässänne kentissänne
elative kentästänne kentistänne
illative kenttäänne kenttiinne
adessive kentällänne kentillänne
ablative kentältänne kentiltänne
allative kentällenne kentillenne
essive kenttänänne kenttinänne
translative kentäksenne kentiksenne
abessive kentättänne kentittänne
instructive
comitative kenttinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kenttänsä kenttänsä
accusative nom. kenttänsä kenttänsä
gen. kenttänsä
genitive kenttänsä kenttiensä
kenttäinsärare
partitive kenttäänsä kenttiään
kenttiänsä
inessive kentässään
kentässänsä
kentissään
kentissänsä
elative kentästään
kentästänsä
kentistään
kentistänsä
illative kenttäänsä kenttiinsä
adessive kentällään
kentällänsä
kentillään
kentillänsä
ablative kentältään
kentältänsä
kentiltään
kentiltänsä
allative kentälleen
kentällensä
kentilleen
kentillensä
essive kenttänään
kenttänänsä
kenttinään
kenttinänsä
translative kentäkseen
kentäksensä
kentikseen
kentiksensä
abessive kentättään
kentättänsä
kentittään
kentittänsä
instructive
comitative kenttineen
kenttinensä

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.