kangeta

Finnish

Etymology

From kange- + -ta.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑŋːetɑˣ/, [ˈkɑ̝ŋːe̞t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑŋːetɑ
  • Syllabification(key): kan‧ge‧ta

Verb

kangeta

  1. (transitive) to pry, prise
    Synonyms: kammeta, vivuta, vääntää

Conjugation

Inflection of kangeta (Kotus type 74*G/katketa, nk-ng gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kankean en kankea 1st sing. olen kangennut en ole kangennut
2nd sing. kankeat et kankea 2nd sing. olet kangennut et ole kangennut
3rd sing. kankeaa ei kankea 3rd sing. on kangennut ei ole kangennut
1st plur. kankeamme emme kankea 1st plur. olemme kangenneet emme ole kangenneet
2nd plur. kankeatte ette kankea 2nd plur. olette kangenneet ette ole kangenneet
3rd plur. kankeavat eivät kankea 3rd plur. ovat kangenneet eivät ole kangenneet
passive kangetaan ei kangeta passive on kangettu ei ole kangettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kankesin en kangennut 1st sing. olin kangennut en ollut kangennut
2nd sing. kankesit et kangennut 2nd sing. olit kangennut et ollut kangennut
3rd sing. kankesi ei kangennut 3rd sing. oli kangennut ei ollut kangennut
1st plur. kankesimme emme kangenneet 1st plur. olimme kangenneet emme olleet kangenneet
2nd plur. kankesitte ette kangenneet 2nd plur. olitte kangenneet ette olleet kangenneet
3rd plur. kankesivat eivät kangenneet 3rd plur. olivat kangenneet eivät olleet kangenneet
passive kangettiin ei kangettu passive oli kangettu ei ollut kangettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kankeaisin
kankeisin
en kankeaisi
en kankeisi
1st sing. olisin kangennut en olisi kangennut
2nd sing. kankeaisit
kankeisit
et kankeaisi
et kankeisi
2nd sing. olisit kangennut et olisi kangennut
3rd sing. kankeaisi
kankeisi
ei kankeaisi
ei kankeisi
3rd sing. olisi kangennut ei olisi kangennut
1st plur. kankeaisimme
kankeisimme
emme kankeaisi
emme kankeisi
1st plur. olisimme kangenneet emme olisi kangenneet
2nd plur. kankeaisitte
kankeisitte
ette kankeaisi
ette kankeisi
2nd plur. olisitte kangenneet ette olisi kangenneet
3rd plur. kankeaisivat
kankeisivat
eivät kankeaisi
eivät kankeisi
3rd plur. olisivat kangenneet eivät olisi kangenneet
passive kangettaisiin ei kangettaisi passive olisi kangettu ei olisi kangettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kankea älä kankea 2nd sing.
3rd sing. kangetkoon älköön kangetko 3rd sing. olkoon kangennut älköön olko kangennut
1st plur. kangetkaamme älkäämme kangetko 1st plur.
2nd plur. kangetkaa älkää kangetko 2nd plur.
3rd plur. kangetkoot älkööt kangetko 3rd plur. olkoot kangenneet älkööt olko kangenneet
passive kangettakoon älköön kangettako passive olkoon kangettu älköön olko kangettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kangennen en kangenne 1st sing. lienen kangennut en liene kangennut
2nd sing. kangennet et kangenne 2nd sing. lienet kangennut et liene kangennut
3rd sing. kangennee ei kangenne 3rd sing. lienee kangennut ei liene kangennut
1st plur. kangennemme emme kangenne 1st plur. lienemme kangenneet emme liene kangenneet
2nd plur. kangennette ette kangenne 2nd plur. lienette kangenneet ette liene kangenneet
3rd plur. kangennevat eivät kangenne 3rd plur. lienevät kangenneet eivät liene kangenneet
passive kangettaneen ei kangettane passive lienee kangettu ei liene kangettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kangeta present kankeava kangettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kangetakseni kangetaksemme
2nd kangetaksesi kangetaksenne
3rd kangetakseen
kangetaksensa
past kangennut kangettu
2nd inessive2 kangetessa kangettaessa agent3 kankeama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kangetessani kangetessamme
2nd kangetessasi kangetessanne
3rd kangetessaan
kangetessansa
negative kankeamaton
instructive kangeten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kankeamassa
elative kankeamasta
illative kankeamaan
adessive kankeamalla
abessive kankeamatta
instructive kankeaman kangettaman
4th4 verbal noun kankeaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kankeamaisillani kankeamaisillamme
2nd kankeamaisillasi kankeamaisillanne
3rd kankeamaisillaan
kankeamaisillansa

Derived terms

See also

Further reading

Ingrian

Etymology

From kanki (rod) + -eta.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑŋɡetɑ/, [ˈkɑŋɡe̞t]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑŋɡetɑ/, [ˈkɑŋɡ̊e̞d̥ɑ]
  • Rhymes: -ɑŋɡet, -ɑŋɡetɑ
  • Hyphenation: kan‧ge‧ta

Verb

kangeta

  1. (intransitive) to stiffen

Conjugation

Conjugation of kangeta (type 15/valeta, nk-ng gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kankenen en kankene 1st singular oon kangent, oon kangennut en oo kangent, en oo kangennut
2nd singular kankenet et kankene 2nd singular oot kangent, oot kangennut et oo kangent, et oo kangennut
3rd singular kankenoo ei kankene 3rd singular ono kangent, ono kangennut ei oo kangent, ei oo kangennut
1st plural kankenemma emmä kankene 1st plural oomma kangenneet emmä oo kangenneet
2nd plural kankenetta että kankene 2nd plural ootta kangenneet että oo kangenneet
3rd plural kankenoot1), kankenevat2), kangetaa evät kankene, ei kangeta 3rd plural ovat kangenneet evät oo kangenneet, ei oo kangettu
impersonal kangetaa ei kangeta impersonal ono kangettu ei oo kangettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kankenin en kangent, en kangennut 1st singular olin kangent, olin kangennut en olt kangent, en olt kangennut
2nd singular kankenit et kangent, et kangennut 2nd singular olit kangent, olit kangennut et olt kangent, et olt kangennut
3rd singular kankeni ei kangent, ei kangennut 3rd singular oli kangent, oli kangennut ei olt kangent, ei olt kangennut
1st plural kankenimma emmä kangenneet 1st plural olimma kangenneet emmä olleet kangenneet
2nd plural kankenitta että kangenneet 2nd plural olitta kangenneet että olleet kangenneet
3rd plural kankeniit1), kankenivat2), kangettii evät kangenneet, ei kangettu 3rd plural olivat kangenneet evät olleet kangenneet, ei olt kangettu
impersonal kangettii ei kangettu impersonal oli kangettu ei olt kangettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kankenisin en kankenis 1st singular olisin kangent, olisin kangennut en olis kangent, en olis kangennut
2nd singular kankenisit, kankeniist1) et kankenis 2nd singular olisit kangent, olisit kangennut et olis kangent, et olis kangennut
3rd singular kankenis ei kankenis 3rd singular olis kangent, olis kangennut ei olis kangent, ei olis kangennut
1st plural kankenisimma emmä kankenis 1st plural olisimma kangenneet emmä olis kangenneet
2nd plural kankenisitta että kankenis 2nd plural olisitta kangenneet että olis kangenneet
3rd plural kankenisiit1), kankenisivat2), kangettais evät kankenis, ei kangettais 3rd plural olisivat kangenneet evät olis kangenneet, ei olis kangettu
impersonal kangettais ei kangettais impersonal olis kangettu ei olis kangettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular kankene elä kankene 2nd singular oo kangent, oo kangennut elä oo kangent, elä oo kangennut
3rd singular kangetkoo elköö kangetko 3rd singular olkoo kangent, olkoo kangennut elköö olko kangent, elköö olko kangennut
1st plural 1st plural
2nd plural kangetkaa elkää kangetko 2nd plural olkaa kangenneet elkää olko kangenneet
3rd plural kangetkoot elkööt kangetko, elköö kangettako 3rd plural olkoot kangenneet elkööt olko kangenneet, elköö olko kangettu
impersonal kangettakkoo elköö kangettako impersonal olkoo kangettu elköö olko kangettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kangenen en kangene
2nd singular kangenet et kangene
3rd singular kangenoo ei kangene
1st plural kangenemma emmä kangene
2nd plural kangenetta että kangene
3rd plural kangenoot evät kangene, ei kangettane
impersonal kangettannoo ei kangettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kangeta present kankeneva kangettava
2nd inessive kangetees past kangent, kangennut kangettu
instructive kangeten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kangetkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kankenommaa
inessive kankenomas
elative kankenomast
abessive kankenomata
4th nominative kankenomiin
partitive kankenomista, kankenomist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 703
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.