jankuttaa

Finnish

Etymology

jankata +‎ -uttaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈjɑŋkutːɑːˣ/, [ˈjɑ̝ŋkut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑŋkutːɑː
  • Syllabification(key): jan‧kut‧taa

Verb

jankuttaa

  1. to harp on, to harp (to repeatedly mention a subject)
    Miksi jankutat yhdestä pienestä virheestä?
    Why do you harp on me about a single small mistake?

Conjugation
Inflection of jankuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankutan en jankuta 1st sing. olen jankuttanut en ole jankuttanut
2nd sing. jankutat et jankuta 2nd sing. olet jankuttanut et ole jankuttanut
3rd sing. jankuttaa ei jankuta 3rd sing. on jankuttanut ei ole jankuttanut
1st plur. jankutamme emme jankuta 1st plur. olemme jankuttaneet emme ole jankuttaneet
2nd plur. jankutatte ette jankuta 2nd plur. olette jankuttaneet ette ole jankuttaneet
3rd plur. jankuttavat eivät jankuta 3rd plur. ovat jankuttaneet eivät ole jankuttaneet
passive jankutetaan ei jankuteta passive on jankutettu ei ole jankutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankutin en jankuttanut 1st sing. olin jankuttanut en ollut jankuttanut
2nd sing. jankutit et jankuttanut 2nd sing. olit jankuttanut et ollut jankuttanut
3rd sing. jankutti ei jankuttanut 3rd sing. oli jankuttanut ei ollut jankuttanut
1st plur. jankutimme emme jankuttaneet 1st plur. olimme jankuttaneet emme olleet jankuttaneet
2nd plur. jankutitte ette jankuttaneet 2nd plur. olitte jankuttaneet ette olleet jankuttaneet
3rd plur. jankuttivat eivät jankuttaneet 3rd plur. olivat jankuttaneet eivät olleet jankuttaneet
passive jankutettiin ei jankutettu passive oli jankutettu ei ollut jankutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankuttaisin en jankuttaisi 1st sing. olisin jankuttanut en olisi jankuttanut
2nd sing. jankuttaisit et jankuttaisi 2nd sing. olisit jankuttanut et olisi jankuttanut
3rd sing. jankuttaisi ei jankuttaisi 3rd sing. olisi jankuttanut ei olisi jankuttanut
1st plur. jankuttaisimme emme jankuttaisi 1st plur. olisimme jankuttaneet emme olisi jankuttaneet
2nd plur. jankuttaisitte ette jankuttaisi 2nd plur. olisitte jankuttaneet ette olisi jankuttaneet
3rd plur. jankuttaisivat eivät jankuttaisi 3rd plur. olisivat jankuttaneet eivät olisi jankuttaneet
passive jankutettaisiin ei jankutettaisi passive olisi jankutettu ei olisi jankutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. jankuta älä jankuta 2nd sing. — —
3rd sing. jankuttakoon älköön jankuttako 3rd sing. olkoon jankuttanut älköön olko jankuttanut
1st plur. jankuttakaamme älkäämme jankuttako 1st plur. — —
2nd plur. jankuttakaa älkää jankuttako 2nd plur. — —
3rd plur. jankuttakoot älkööt jankuttako 3rd plur. olkoot jankuttaneet älkööt olko jankuttaneet
passive jankutettakoon älköön jankutettako passive olkoon jankutettu älköön olko jankutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jankuttanen en jankuttane 1st sing. lienen jankuttanut en liene jankuttanut
2nd sing. jankuttanet et jankuttane 2nd sing. lienet jankuttanut et liene jankuttanut
3rd sing. jankuttanee ei jankuttane 3rd sing. lienee jankuttanut ei liene jankuttanut
1st plur. jankuttanemme emme jankuttane 1st plur. lienemme jankuttaneet emme liene jankuttaneet
2nd plur. jankuttanette ette jankuttane 2nd plur. lienette jankuttaneet ette liene jankuttaneet
3rd plur. jankuttanevat eivät jankuttane 3rd plur. lienevät jankuttaneet eivät liene jankuttaneet
passive jankutettaneen ei jankutettane passive lienee jankutettu ei liene jankutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jankuttaa present jankuttava jankutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jankuttaakseni jankuttaaksemme
2nd jankuttaaksesi jankuttaaksenne
3rd jankuttaakseen
jankuttaaksensa
 past jankuttanut jankutettu
2nd inessive2 jankuttaessa jankutettaessa agent3 jankuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jankuttaessani jankuttaessamme
2nd jankuttaessasi jankuttaessanne
3rd jankuttaessaan
jankuttaessansa
 negative jankuttamaton
instructive jankuttaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form jankuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive jankuttamassa —
elative jankuttamasta —
illative jankuttamaan —
adessive jankuttamalla —
abessive jankuttamatta —
instructive jankuttaman jankutettaman
4th4 verbal noun jankuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jankuttamaisillani jankuttamaisillamme
2nd jankuttamaisillasi jankuttamaisillanne
3rd jankuttamaisillaan
jankuttamaisillansa

Derived terms

See also

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.