immiä

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *imedäk. Cognates include Finnish imeä and Estonian imeda.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈimiæ/, [ˈimːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈimiæ/, [ˈimˑiæ]
  • Rhymes: -imeː, -imiæ
  • Hyphenation: im‧mi‧ä

Verb

immiä

  1. (transitive) to suck
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Kaik kasvot omil juuriloil immööt vettä pintamaast, ilman vettä kasvot kuivaat.
      All plants suck water with their roots from the topsoil, without water the plants dry out.
Conjugation
Conjugation of immiä (type 5/laskia, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular imen en ime 1st singular oon iment, oon imenyt en oo iment, en oo imenyt
2nd singular imet et ime 2nd singular oot iment, oot imenyt et oo iment, et oo imenyt
3rd singular immöö ei ime 3rd singular ono iment, ono imenyt ei oo iment, ei oo imenyt
1st plural imemmä emmä ime 1st plural oomma imeneet emmä oo imeneet
2nd plural imettä että ime 2nd plural ootta imeneet että oo imeneet
3rd plural immööt1), imevät2), imetää evät ime, ei imetä 3rd plural ovat imeneet evät oo imeneet, ei oo imetty
impersonal imetää ei imetä impersonal ono imetty ei oo imetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular imin en iment, en imenyt 1st singular olin iment, olin imenyt en olt iment, en olt imenyt
2nd singular imit et iment, et imenyt 2nd singular olit iment, olit imenyt et olt iment, et olt imenyt
3rd singular imi ei iment, ei imenyt 3rd singular oli iment, oli imenyt ei olt iment, ei olt imenyt
1st plural imimmä emmä imeneet 1st plural olimma imeneet emmä olleet imeneet
2nd plural imittä että imeneet 2nd plural olitta imeneet että olleet imeneet
3rd plural immiit1), imivät2), imettii evät imeneet, ei imetty 3rd plural olivat imeneet evät olleet imeneet, ei olt imetty
impersonal imettii ei imetty impersonal oli imetty ei olt imetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular imisin en imis 1st singular olisin iment, olisin imenyt en olis iment, en olis imenyt
2nd singular imisit, immiist1) et imis 2nd singular olisit iment, olisit imenyt et olis iment, et olis imenyt
3rd singular imis ei imis 3rd singular olis iment, olis imenyt ei olis iment, ei olis imenyt
1st plural imisimmä emmä imis 1st plural olisimma imeneet emmä olis imeneet
2nd plural imisittä että imis 2nd plural olisitta imeneet että olis imeneet
3rd plural imisiit1), imisivät2), imettäis evät imis, ei imettäis 3rd plural olisivat imeneet evät olis imeneet, ei olis imetty
impersonal imettäis ei imettäis impersonal olis imetty ei olis imetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular ime elä ime 2nd singular oo iment, oo imenyt elä oo iment, elä oo imenyt
3rd singular imeköö elköö imekö 3rd singular olkoo iment, olkoo imenyt elköö olko iment, elköö olko imenyt
1st plural 1st plural
2nd plural imekää elkää imekö 2nd plural olkaa imeneet elkää olko imeneet
3rd plural imekööt elkööt imekö, elköö imettäkö 3rd plural olkoot imeneet elkööt olko imeneet, elköö olko imetty
impersonal imettäkköö elköö imettäkö impersonal olkoo imetty elköö olko imetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular imenen en imene
2nd singular imenet et imene
3rd singular imenöö ei imene
1st plural imenemmä emmä imene
2nd plural imenettä että imene
3rd plural imenööt evät imene, ei imettäne
impersonal imettännöö ei imettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st immiä present imevä imettävä
2nd inessive imijees past iment, imenyt imetty
instructive immien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (imekää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative imömää
inessive imömääs
elative imömäst
abessive imömätä
4th nominative imömiin
partitive imömistä, imömist
Derived terms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈimiæ/, [ˈimːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈimiæ/, [ˈimˑiæ]
  • Rhymes: -imeː, -imiæ
  • Hyphenation: im‧mi‧ä

Noun

immiä

  1. partitive singular of imi

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 93

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *imedäk, from Proto-Uralic *ime-.

Pronunciation

  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈimiæ̯/, [ˈimːiæ̯]
  • Rhymes: -imiæ̯
  • Hyphenation: im‧miä

Verb

immiä

  1. to suck (apply suction)

Inflection

Conjugation of immiä (type III-3/anta, no gradation, gemination)
Indicative
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular imen en ime 1st singular õõn imennü en õõ imennü
2nd singular imed ed ime 2nd singular õõd imennü ed õõ imennü
3rd singular imeb eb ime 3rd singular on imennü eb õõ imennü
1st plural imemme emmä ime 1st plural õõmmõ imennü emmä õõ imennü
2nd plural imette että ime 2nd plural õõttõ imennü että õõ imennü
3rd plural imetä eväd ime 3rd plural õlla imettü eväd õõ imettü
impersonal imetä eväd ime impersonal õlla imettü eväd õõ imettü
Imperfect Pluperfect
positive negative positive negative
1st singular imin en imennü 1st singular õlin imennü
2nd singular imid ed imennü 2nd singular õlid imennü
3rd singular imi eb imennü 3rd singular õli imennü
1st plural imimme emmä imennü 1st plural õlimmõ imennü
2nd plural imitte että imennü 2nd plural õlittõ imennü
3rd plural imetti eväd imettü 3rd plural õlti imettü
impersonal imetti eväd imettü impersonal õlti imettü
Conditional
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular imeizin en imeizʹ 1st singular õllõizin imennü en õllõizʹ imennü
2nd singular imeizid ed imeizʹ 2nd singular õllõizid imennü ed õllõizʹ imennü
3rd singular imeizʹ eb imeizʹ 3rd singular õllõizʹ imennü eb õllõizʹ imennü
1st plural imeizimme emmä imeizʹ 1st plural õllõizimmõ imennü emmä õllõizʹ imennü
2nd plural imeizitte että imeizʹ 2nd plural õllõizittõ imennü että õllõizʹ imennü
3rd plural imettäizʹ eväd imettäizʹ 3rd plural õltaizʹ imettü eväd õltaizʹ imettü
impersonal imettäizʹ eväd imettäizʹ impersonal õltaizʹ imettü eväd õltaizʹ imettü
Imperative
Present
positive negative
1st singular
2nd singular ime elä ime
3rd singular imego elko imego
1st plural
2nd plural imega elka imega
3rd plural imegod
impersonal
Nominal forms
Infinitives Participles
active passive
1st immiä present imeje1)
2nd illative imemä past imennü imettü
inessive imemez 1) also used as the agent noun
elative imemässe
abessive imemätte

References

  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.