erota

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈerotɑˣ/, [ˈe̞ro̞t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -erotɑ
  • Syllabification(key): e‧ro‧ta

Etymology 1

ero- +‎ -ta

Verb

erota (intransitive)

  1. to part, separate, diverge (run apart; leave the company of; disunite from a group or mass)
  2. to resign, quit (quit a job or position)
  3. to divorce (dissolve a marriage)
    Synonym: ottaa avioero
  4. to break up (end a relationship)
    Synonym: ottaa ero
  5. to split up, disassociate (cease to be together)
  6. to secede (split from or to withdraw from membership of a political union, an alliance or an organisation)
  7. to differ, be different (not to have the same characteristics)
    Synonym: poiketa
Conjugation
Inflection of erota (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. eroan en eroa 1st sing. olen eronnut en ole eronnut
2nd sing. eroat et eroa 2nd sing. olet eronnut et ole eronnut
3rd sing. eroaa ei eroa 3rd sing. on eronnut ei ole eronnut
1st plur. eroamme emme eroa 1st plur. olemme eronneet emme ole eronneet
2nd plur. eroatte ette eroa 2nd plur. olette eronneet ette ole eronneet
3rd plur. eroavat eivät eroa 3rd plur. ovat eronneet eivät ole eronneet
passive erotaan ei erota passive on erottu ei ole erottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erosin en eronnut 1st sing. olin eronnut en ollut eronnut
2nd sing. erosit et eronnut 2nd sing. olit eronnut et ollut eronnut
3rd sing. erosi ei eronnut 3rd sing. oli eronnut ei ollut eronnut
1st plur. erosimme emme eronneet 1st plur. olimme eronneet emme olleet eronneet
2nd plur. erositte ette eronneet 2nd plur. olitte eronneet ette olleet eronneet
3rd plur. erosivat eivät eronneet 3rd plur. olivat eronneet eivät olleet eronneet
passive erottiin ei erottu passive oli erottu ei ollut erottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. eroaisin
eroisin		 en eroaisi
en eroisi		 1st sing. olisin eronnut en olisi eronnut
2nd sing. eroaisit
eroisit		 et eroaisi
et eroisi		 2nd sing. olisit eronnut et olisi eronnut
3rd sing. eroaisi
eroisi		 ei eroaisi
ei eroisi		 3rd sing. olisi eronnut ei olisi eronnut
1st plur. eroaisimme
eroisimme		 emme eroaisi
emme eroisi		 1st plur. olisimme eronneet emme olisi eronneet
2nd plur. eroaisitte
eroisitte		 ette eroaisi
ette eroisi		 2nd plur. olisitte eronneet ette olisi eronneet
3rd plur. eroaisivat
eroisivat		 eivät eroaisi
eivät eroisi		 3rd plur. olisivat eronneet eivät olisi eronneet
passive erottaisiin ei erottaisi passive olisi erottu ei olisi erottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. eroa älä eroa 2nd sing. — —
3rd sing. erotkoon älköön erotko 3rd sing. olkoon eronnut älköön olko eronnut
1st plur. erotkaamme älkäämme erotko 1st plur. — —
2nd plur. erotkaa älkää erotko 2nd plur. — —
3rd plur. erotkoot älkööt erotko 3rd plur. olkoot eronneet älkööt olko eronneet
passive erottakoon älköön erottako passive olkoon erottu älköön olko erottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. eronnen en eronne 1st sing. lienen eronnut en liene eronnut
2nd sing. eronnet et eronne 2nd sing. lienet eronnut et liene eronnut
3rd sing. eronnee ei eronne 3rd sing. lienee eronnut ei liene eronnut
1st plur. eronnemme emme eronne 1st plur. lienemme eronneet emme liene eronneet
2nd plur. eronnette ette eronne 2nd plur. lienette eronneet ette liene eronneet
3rd plur. eronnevat eivät eronne 3rd plur. lienevät eronneet eivät liene eronneet
passive erottaneen ei erottane passive lienee erottu ei liene erottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st erota present eroava erottava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erotakseni erotaksemme
2nd erotaksesi erotaksenne
3rd erotakseen
erotaksensa
 past eronnut erottu
2nd inessive2 erotessa erottaessa agent3 eroama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erotessani erotessamme
2nd erotessasi erotessanne
3rd erotessaan
erotessansa
 negative eroamaton
instructive eroten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive eroamassa —
elative eroamasta —
illative eroamaan —
adessive eroamalla —
abessive eroamatta —
instructive eroaman erottaman
4th4 verbal noun eroaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st eroamaisillani eroamaisillamme
2nd eroamaisillasi eroamaisillanne
3rd eroamaisillaan
eroamaisillansa
Derived terms
adjectives
nouns
verbs

Further reading

Verb

erota

  1. inflection of erottaa:
    1. present active indicative connegative
    2. second-person singular present imperative
    3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

Ingrian

Etymology

From ero (“difference”) +‎ -ta. Akin to Finnish erota.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈerotɑ/, [ˈe̞ro̞t]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈerotɑ/, [ˈe̞ro̞d̥ɑ]
  • Rhymes: -erot, -erotɑ
  • Hyphenation: e‧ro‧ta

Verb

erota

  1. (intransitive) to part (go in a different direction)

Conjugation
Conjugation of erota (type 16/maata, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular erroon en erroo 1st singular oon eront, oon eronnut en oo eront, en oo eronnut
2nd singular erroot et erroo 2nd singular oot eront, oot eronnut et oo eront, et oo eronnut
3rd singular erojaa ei erroo 3rd singular ono eront, ono eronnut ei oo eront, ei oo eronnut
1st plural erroomma emmä erroo 1st plural oomma eronneet emmä oo eronneet
2nd plural errootta että erroo 2nd plural ootta eronneet että oo eronneet
3rd plural erojaat1), erroovat2), erotaa evät erroo, ei erota 3rd plural ovat eronneet evät oo eronneet, ei oo erottu
impersonal erotaa ei erota impersonal ono erottu ei oo erottu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular eroisin en eront, en eronnut 1st singular olin eront, olin eronnut en olt eront, en olt eronnut
2nd singular eroisit, erroist1) et eront, et eronnut 2nd singular olit eront, olit eronnut et olt eront, et olt eronnut
3rd singular erois ei eront, ei eronnut 3rd singular oli eront, oli eronnut ei olt eront, ei olt eronnut
1st plural eroisimma emmä eronneet 1st plural olimma eronneet emmä olleet eronneet
2nd plural eroisitta että eronneet 2nd plural olitta eronneet että olleet eronneet
3rd plural eroisiit1), eroisivat2), erottii evät eronneet, ei erottu 3rd plural olivat eronneet evät olleet eronneet, ei olt erottu
impersonal erottii ei erottu impersonal oli erottu ei olt erottu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular erojaisin en erojais 1st singular olisin eront, olisin eronnut en olis eront, en olis eronnut
2nd singular erojaisit, erojaist1) et erojais 2nd singular olisit eront, olisit eronnut et olis eront, et olis eronnut
3rd singular erojais ei erojais 3rd singular olis eront, olis eronnut ei olis eront, ei olis eronnut
1st plural erojaisimma emmä erojais 1st plural olisimma eronneet emmä olis eronneet
2nd plural erojaisitta että erojais 2nd plural olisitta eronneet että olis eronneet
3rd plural erojaisiit1), erojaisivat2), erottais evät erojais, ei erottais 3rd plural olisivat eronneet evät olis eronneet, ei olis erottu
impersonal erottais ei erottais impersonal olis erottu ei olis erottu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular erroo elä erroo 2nd singular oo eront, oo eronnut elä oo eront, elä oo eronnut
3rd singular erotkoo elköö erotko 3rd singular olkoo eront, olkoo eronnut elköö olko eront, elköö olko eronnut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural erotkaa elkää erotko 2nd plural olkaa eronneet elkää olko eronneet
3rd plural erotkoot elkööt erotko, elköö erottako 3rd plural olkoot eronneet elkööt olko eronneet, elköö olko erottu
impersonal erottakkoo elköö erottako impersonal olkoo erottu elköö olko erottu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular eronnen en eronne
2nd singular eronnet et eronne
3rd singular eronnoo ei eronne
1st plural eronnemma emmä eronne
2nd plural eronnetta että eronne
3rd plural eronnoot evät eronne, ei erottane
impersonal erottannoo ei erottane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st erota present erroova erottava
2nd inessive erotees past eront, eronnut erottu
instructive eroten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (erotkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative erroomaa
inessive erroomaas
elative erroomast
abessive erroomata
4th nominative erroomiin
partitive erroomista, erroomist

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 36
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.