astavoija

Ingrian

Etymology

From astava (“harrow”) +‎ -oija.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑstɑʋoi̯jɑ/, [ˈɑs̠təʋŏ̞i̯]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈɑstɑʋoi̯jɑ/, [ˈɑʃtɑˌʋo̞i̯jɑ]
  • (Hevaha) IPA(key): /ˈɑstuʋoi̯jɑk/, [ˈɑʃtuˌʋo̞i̯jɑɡ̊]
  • Rhymes: -ɑstɑʋoi̯j, -oi̯jɑ
  • Hyphenation: as‧ta‧voi‧ja

Verb

astavoija

  1. (transitive) to harrow

Conjugation
Conjugation of astavoija (type 7/astavoija, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular astavoin en astavoi 1st singular oon astavoint, oon astavoinut en oo astavoint, en oo astavoinut
2nd singular astavoit et astavoi 2nd singular oot astavoint, oot astavoinut et oo astavoint, et oo astavoinut
3rd singular astavoi ei astavoi 3rd singular ono astavoint, ono astavoinut ei oo astavoint, ei oo astavoinut
1st plural astavoimma emmä astavoi 1st plural oomma astavoineet emmä oo astavoineet
2nd plural astavoitta että astavoi 2nd plural ootta astavoineet että oo astavoineet
3rd plural astavoit1), astavoivat2), astavoitaa evät astavoi, ei astavoita 3rd plural ovat astavoineet evät oo astavoineet, ei oo astavoittu
impersonal astavoitaa ei astavoita impersonal ono astavoittu ei oo astavoittu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular astavoin en astavoint, en astavoinut 1st singular olin astavoint, olin astavoinut en olt astavoint, en olt astavoinut
2nd singular astavoit et astavoint, et astavoinut 2nd singular olit astavoint, olit astavoinut et olt astavoint, et olt astavoinut
3rd singular astavoi ei astavoint, ei astavoinut 3rd singular oli astavoint, oli astavoinut ei olt astavoint, ei olt astavoinut
1st plural astavoimma emmä astavoineet 1st plural olimma astavoineet emmä olleet astavoineet
2nd plural astavoitta että astavoineet 2nd plural olitta astavoineet että olleet astavoineet
3rd plural astavoit1), astavoivat2), astavoittii evät astavoineet, ei astavoittu 3rd plural olivat astavoineet evät olleet astavoineet, ei olt astavoittu
impersonal astavoittii ei astavoittu impersonal oli astavoittu ei olt astavoittu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular astavoisin en astavois 1st singular olisin astavoint, olisin astavoinut en olis astavoint, en olis astavoinut
2nd singular astavoisit, astavoist1) et astavois 2nd singular olisit astavoint, olisit astavoinut et olis astavoint, et olis astavoinut
3rd singular astavois ei astavois 3rd singular olis astavoint, olis astavoinut ei olis astavoint, ei olis astavoinut
1st plural astavoisimma emmä astavois 1st plural olisimma astavoineet emmä olis astavoineet
2nd plural astavoisitta että astavois 2nd plural olisitta astavoineet että olis astavoineet
3rd plural astavoisiit1), astavoisivat2), astavoittais evät astavois, ei astavoittais 3rd plural olisivat astavoineet evät olis astavoineet, ei olis astavoittu
impersonal astavoittais ei astavoittais impersonal olis astavoittu ei olis astavoittu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular astavoi elä astavoi 2nd singular oo astavoint, oo astavoinut elä oo astavoint, elä oo astavoinut
3rd singular astavoikoo elköö astavoiko 3rd singular olkoo astavoint, olkoo astavoinut elköö olko astavoint, elköö olko astavoinut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural astavoikaa elkää astavoiko 2nd plural olkaa astavoineet elkää olko astavoineet
3rd plural astavoikoot elkööt astavoiko, elköö astavoittako 3rd plural olkoot astavoineet elkööt olko astavoineet, elköö olko astavoittu
impersonal astavoittakoo elköö astavoittako impersonal olkoo astavoittu elköö olko astavoittu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular astavoinen en astavoine
2nd singular astavoinet et astavoine
3rd singular astavoinoo ei astavoine
1st plural astavoinemma emmä astavoine
2nd plural astavoinetta että astavoine
3rd plural astavoinoot evät astavoine, ei astavoittane
impersonal astavoittanoo ei astavoittane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st astavoija present astavoiva astavoittava
2nd inessive astavoijees past astavoint, astavoinut astavoittu
instructive astavoijen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (astavoikaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative astavoimaa
inessive astavoimaas
elative astavoimast
abessive astavoimata
4th nominative astavoimiin
partitive astavoimista, astavoimist

Synonyms

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 22
  • Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 22
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.