vuorovaikutus

Finnish

Etymology

vuoro + vaikutus, or equivalently vuorovaikuttaa + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋuo̯roˌʋɑi̯kutus/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌʋɑ̝i̯kut̪us̠]
  • Rhymes: -ɑikutus
  • Syllabification(key): vuo‧ro‧vai‧ku‧tus

Noun

vuorovaikutus

  1. interaction

Declension

Inflection of vuorovaikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vuorovaikutus vuorovaikutukset
genitive vuorovaikutuksen vuorovaikutusten
vuorovaikutuksien
partitive vuorovaikutusta vuorovaikutuksia
illative vuorovaikutukseen vuorovaikutuksiin
singular plural
nominative vuorovaikutus vuorovaikutukset
accusative nom. vuorovaikutus vuorovaikutukset
gen. vuorovaikutuksen
genitive vuorovaikutuksen vuorovaikutusten
vuorovaikutuksien
partitive vuorovaikutusta vuorovaikutuksia
inessive vuorovaikutuksessa vuorovaikutuksissa
elative vuorovaikutuksesta vuorovaikutuksista
illative vuorovaikutukseen vuorovaikutuksiin
adessive vuorovaikutuksella vuorovaikutuksilla
ablative vuorovaikutukselta vuorovaikutuksilta
allative vuorovaikutukselle vuorovaikutuksille
essive vuorovaikutuksena vuorovaikutuksina
translative vuorovaikutukseksi vuorovaikutuksiksi
abessive vuorovaikutuksetta vuorovaikutuksitta
instructive vuorovaikutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vuorovaikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vuorovaikutukseni vuorovaikutukseni
accusative nom. vuorovaikutukseni vuorovaikutukseni
gen. vuorovaikutukseni
genitive vuorovaikutukseni vuorovaikutusteni
vuorovaikutuksieni
partitive vuorovaikutustani vuorovaikutuksiani
inessive vuorovaikutuksessani vuorovaikutuksissani
elative vuorovaikutuksestani vuorovaikutuksistani
illative vuorovaikutukseeni vuorovaikutuksiini
adessive vuorovaikutuksellani vuorovaikutuksillani
ablative vuorovaikutukseltani vuorovaikutuksiltani
allative vuorovaikutukselleni vuorovaikutuksilleni
essive vuorovaikutuksenani vuorovaikutuksinani
translative vuorovaikutuksekseni vuorovaikutuksikseni
abessive vuorovaikutuksettani vuorovaikutuksittani
instructive
comitative vuorovaikutuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vuorovaikutuksesi vuorovaikutuksesi
accusative nom. vuorovaikutuksesi vuorovaikutuksesi
gen. vuorovaikutuksesi
genitive vuorovaikutuksesi vuorovaikutustesi
vuorovaikutuksiesi
partitive vuorovaikutustasi vuorovaikutuksiasi
inessive vuorovaikutuksessasi vuorovaikutuksissasi
elative vuorovaikutuksestasi vuorovaikutuksistasi
illative vuorovaikutukseesi vuorovaikutuksiisi
adessive vuorovaikutuksellasi vuorovaikutuksillasi
ablative vuorovaikutukseltasi vuorovaikutuksiltasi
allative vuorovaikutuksellesi vuorovaikutuksillesi
essive vuorovaikutuksenasi vuorovaikutuksinasi
translative vuorovaikutukseksesi vuorovaikutuksiksesi
abessive vuorovaikutuksettasi vuorovaikutuksittasi
instructive
comitative vuorovaikutuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vuorovaikutuksemme vuorovaikutuksemme
accusative nom. vuorovaikutuksemme vuorovaikutuksemme
gen. vuorovaikutuksemme
genitive vuorovaikutuksemme vuorovaikutustemme
vuorovaikutuksiemme
partitive vuorovaikutustamme vuorovaikutuksiamme
inessive vuorovaikutuksessamme vuorovaikutuksissamme
elative vuorovaikutuksestamme vuorovaikutuksistamme
illative vuorovaikutukseemme vuorovaikutuksiimme
adessive vuorovaikutuksellamme vuorovaikutuksillamme
ablative vuorovaikutukseltamme vuorovaikutuksiltamme
allative vuorovaikutuksellemme vuorovaikutuksillemme
essive vuorovaikutuksenamme vuorovaikutuksinamme
translative vuorovaikutukseksemme vuorovaikutuksiksemme
abessive vuorovaikutuksettamme vuorovaikutuksittamme
instructive
comitative vuorovaikutuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vuorovaikutuksenne vuorovaikutuksenne
accusative nom. vuorovaikutuksenne vuorovaikutuksenne
gen. vuorovaikutuksenne
genitive vuorovaikutuksenne vuorovaikutustenne
vuorovaikutuksienne
partitive vuorovaikutustanne vuorovaikutuksianne
inessive vuorovaikutuksessanne vuorovaikutuksissanne
elative vuorovaikutuksestanne vuorovaikutuksistanne
illative vuorovaikutukseenne vuorovaikutuksiinne
adessive vuorovaikutuksellanne vuorovaikutuksillanne
ablative vuorovaikutukseltanne vuorovaikutuksiltanne
allative vuorovaikutuksellenne vuorovaikutuksillenne
essive vuorovaikutuksenanne vuorovaikutuksinanne
translative vuorovaikutukseksenne vuorovaikutuksiksenne
abessive vuorovaikutuksettanne vuorovaikutuksittanne
instructive
comitative vuorovaikutuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vuorovaikutuksensa vuorovaikutuksensa
accusative nom. vuorovaikutuksensa vuorovaikutuksensa
gen. vuorovaikutuksensa
genitive vuorovaikutuksensa vuorovaikutustensa
vuorovaikutuksiensa
partitive vuorovaikutustaan
vuorovaikutustansa
vuorovaikutuksiaan
vuorovaikutuksiansa
inessive vuorovaikutuksessaan
vuorovaikutuksessansa
vuorovaikutuksissaan
vuorovaikutuksissansa
elative vuorovaikutuksestaan
vuorovaikutuksestansa
vuorovaikutuksistaan
vuorovaikutuksistansa
illative vuorovaikutukseensa vuorovaikutuksiinsa
adessive vuorovaikutuksellaan
vuorovaikutuksellansa
vuorovaikutuksillaan
vuorovaikutuksillansa
ablative vuorovaikutukseltaan
vuorovaikutukseltansa
vuorovaikutuksiltaan
vuorovaikutuksiltansa
allative vuorovaikutukselleen
vuorovaikutuksellensa
vuorovaikutuksilleen
vuorovaikutuksillensa
essive vuorovaikutuksenaan
vuorovaikutuksenansa
vuorovaikutuksinaan
vuorovaikutuksinansa
translative vuorovaikutuksekseen
vuorovaikutukseksensa
vuorovaikutuksikseen
vuorovaikutuksiksensa
abessive vuorovaikutuksettaan
vuorovaikutuksettansa
vuorovaikutuksittaan
vuorovaikutuksittansa
instructive
comitative vuorovaikutuksineen
vuorovaikutuksinensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.