virkata

Finnish

Etymology

From Swedish virka (to crochet).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋirkɑtɑˣ/, [ˈʋirkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -irkɑtɑ
  • Syllabification(key): vir‧ka‧ta

Verb

virkata

  1. (transitive) to crochet

Conjugation

Inflection of virkata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkkaan en virkkaa 1st sing. olen virkannut en ole virkannut
2nd sing. virkkaat et virkkaa 2nd sing. olet virkannut et ole virkannut
3rd sing. virkkaa ei virkkaa 3rd sing. on virkannut ei ole virkannut
1st plur. virkkaamme emme virkkaa 1st plur. olemme virkanneet emme ole virkanneet
2nd plur. virkkaatte ette virkkaa 2nd plur. olette virkanneet ette ole virkanneet
3rd plur. virkkaavat eivät virkkaa 3rd plur. ovat virkanneet eivät ole virkanneet
passive virkataan ei virkata passive on virkattu ei ole virkattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkkasin en virkannut 1st sing. olin virkannut en ollut virkannut
2nd sing. virkkasit et virkannut 2nd sing. olit virkannut et ollut virkannut
3rd sing. virkkasi ei virkannut 3rd sing. oli virkannut ei ollut virkannut
1st plur. virkkasimme emme virkanneet 1st plur. olimme virkanneet emme olleet virkanneet
2nd plur. virkkasitte ette virkanneet 2nd plur. olitte virkanneet ette olleet virkanneet
3rd plur. virkkasivat eivät virkanneet 3rd plur. olivat virkanneet eivät olleet virkanneet
passive virkattiin ei virkattu passive oli virkattu ei ollut virkattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkkaisin en virkkaisi 1st sing. olisin virkannut en olisi virkannut
2nd sing. virkkaisit et virkkaisi 2nd sing. olisit virkannut et olisi virkannut
3rd sing. virkkaisi ei virkkaisi 3rd sing. olisi virkannut ei olisi virkannut
1st plur. virkkaisimme emme virkkaisi 1st plur. olisimme virkanneet emme olisi virkanneet
2nd plur. virkkaisitte ette virkkaisi 2nd plur. olisitte virkanneet ette olisi virkanneet
3rd plur. virkkaisivat eivät virkkaisi 3rd plur. olisivat virkanneet eivät olisi virkanneet
passive virkattaisiin ei virkattaisi passive olisi virkattu ei olisi virkattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. virkkaa älä virkkaa 2nd sing.
3rd sing. virkatkoon älköön virkatko 3rd sing. olkoon virkannut älköön olko virkannut
1st plur. virkatkaamme älkäämme virkatko 1st plur.
2nd plur. virkatkaa älkää virkatko 2nd plur.
3rd plur. virkatkoot älkööt virkatko 3rd plur. olkoot virkanneet älkööt olko virkanneet
passive virkattakoon älköön virkattako passive olkoon virkattu älköön olko virkattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkannen en virkanne 1st sing. lienen virkannut en liene virkannut
2nd sing. virkannet et virkanne 2nd sing. lienet virkannut et liene virkannut
3rd sing. virkannee ei virkanne 3rd sing. lienee virkannut ei liene virkannut
1st plur. virkannemme emme virkanne 1st plur. lienemme virkanneet emme liene virkanneet
2nd plur. virkannette ette virkanne 2nd plur. lienette virkanneet ette liene virkanneet
3rd plur. virkannevat eivät virkanne 3rd plur. lienevät virkanneet eivät liene virkanneet
passive virkattaneen ei virkattane passive lienee virkattu ei liene virkattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st virkata present virkkaava virkattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st virkatakseni virkataksemme
2nd virkataksesi virkataksenne
3rd virkatakseen
virkataksensa
past virkannut virkattu
2nd inessive2 virkatessa virkattaessa agent3 virkkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st virkatessani virkatessamme
2nd virkatessasi virkatessanne
3rd virkatessaan
virkatessansa
negative virkkaamaton
instructive virkaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive virkkaamassa
elative virkkaamasta
illative virkkaamaan
adessive virkkaamalla
abessive virkkaamatta
instructive virkkaaman virkattaman
4th4 verbal noun virkkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st virkkaamaisillani virkkaamaisillamme
2nd virkkaamaisillasi virkkaamaisillanne
3rd virkkaamaisillaan
virkkaamaisillansa

Derived terms

See also

  • virkkaa ((literary or archaic) to speak, say)

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.