viritellä

Finnish

Etymology

From virittää + -ella.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiritelːæˣ/, [ˈʋiriˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːæ
  • Syllabification(key): vi‧ri‧tel‧lä

Verb

viritellä

  1. to tune
    Olet tainnut vähän viritellä tuota mopoasi.
    You seem to have tuned that moped of yours a little bit.
  2. to cautiously activate, to try to start, to try to get going
    Olen yrittänyt viritellä keskustelua hänen kanssaan siinä onnistumatta.
    I have cautiously tried to start a discussion with him, but without success.

Conjugation

Inflection of viritellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virittelen en virittele 1st sing. olen viritellyt en ole viritellyt
2nd sing. virittelet et virittele 2nd sing. olet viritellyt et ole viritellyt
3rd sing. virittelee ei virittele 3rd sing. on viritellyt ei ole viritellyt
1st plur. virittelemme emme virittele 1st plur. olemme viritelleet emme ole viritelleet
2nd plur. virittelette ette virittele 2nd plur. olette viritelleet ette ole viritelleet
3rd plur. virittelevät eivät virittele 3rd plur. ovat viritelleet eivät ole viritelleet
passive viritellään ei viritellä passive on viritelty ei ole viritelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virittelin en viritellyt 1st sing. olin viritellyt en ollut viritellyt
2nd sing. virittelit et viritellyt 2nd sing. olit viritellyt et ollut viritellyt
3rd sing. viritteli ei viritellyt 3rd sing. oli viritellyt ei ollut viritellyt
1st plur. virittelimme emme viritelleet 1st plur. olimme viritelleet emme olleet viritelleet
2nd plur. virittelitte ette viritelleet 2nd plur. olitte viritelleet ette olleet viritelleet
3rd plur. virittelivät eivät viritelleet 3rd plur. olivat viritelleet eivät olleet viritelleet
passive viriteltiin ei viritelty passive oli viritelty ei ollut viritelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virittelisin en virittelisi 1st sing. olisin viritellyt en olisi viritellyt
2nd sing. virittelisit et virittelisi 2nd sing. olisit viritellyt et olisi viritellyt
3rd sing. virittelisi ei virittelisi 3rd sing. olisi viritellyt ei olisi viritellyt
1st plur. virittelisimme emme virittelisi 1st plur. olisimme viritelleet emme olisi viritelleet
2nd plur. virittelisitte ette virittelisi 2nd plur. olisitte viritelleet ette olisi viritelleet
3rd plur. virittelisivät eivät virittelisi 3rd plur. olisivat viritelleet eivät olisi viritelleet
passive viriteltäisiin ei viriteltäisi passive olisi viritelty ei olisi viritelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. virittele älä virittele 2nd sing.
3rd sing. viritelköön älköön viritelkö 3rd sing. olkoon viritellyt älköön olko viritellyt
1st plur. viritelkäämme älkäämme viritelkö 1st plur.
2nd plur. viritelkää älkää viritelkö 2nd plur.
3rd plur. viritelkööt älkööt viritelkö 3rd plur. olkoot viritelleet älkööt olko viritelleet
passive viriteltäköön älköön viriteltäkö passive olkoon viritelty älköön olko viritelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viritellen en viritelle 1st sing. lienen viritellyt en liene viritellyt
2nd sing. viritellet et viritelle 2nd sing. lienet viritellyt et liene viritellyt
3rd sing. viritellee ei viritelle 3rd sing. lienee viritellyt ei liene viritellyt
1st plur. viritellemme emme viritelle 1st plur. lienemme viritelleet emme liene viritelleet
2nd plur. viritellette ette viritelle 2nd plur. lienette viritelleet ette liene viritelleet
3rd plur. viritellevät eivät viritelle 3rd plur. lienevät viritelleet eivät liene viritelleet
passive viriteltäneen ei viriteltäne passive lienee viritelty ei liene viritelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st viritellä present virittelevä viriteltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viritelläkseni viritelläksemme
2nd viritelläksesi viritelläksenne
3rd viritelläkseen
viritelläksensä
past viritellyt viritelty
2nd inessive2 viritellessä viriteltäessä agent3 virittelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viritellessäni viritellessämme
2nd viritellessäsi viritellessänne
3rd viritellessään
viritellessänsä
negative virittelemätön
instructive viritellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive virittelemässä
elative virittelemästä
illative virittelemään
adessive virittelemällä
abessive virittelemättä
instructive virittelemän viriteltämän
4th4 verbal noun viritteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st virittelemäisilläni virittelemäisillämme
2nd virittelemäisilläsi virittelemäisillänne
3rd virittelemäisillään
virittelemäisillänsä

Synonyms

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.