viitta

See also: viittä

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːtːɑ/, [ˈʋiːt̪ːɑ̝]
  • Rhymes: -iːtːɑ
  • Syllabification(key): viit‧ta

Etymology 1

From Proto-Finnic *viitta, borrowed from Proto-Norse *ᚹᛁᛏᚨ (*wīta) (compare Icelandic viti (sign, omen)), ultimately from Proto-Germanic *wītaną.

Noun

viitta

  1. sign (such as a road sign; clearly visible object, generally flat, bearing a short message in words or pictures; especially one that points somewhere)
Declension
Inflection of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
nominative viitta viitat
genitive viitan viittojen
partitive viittaa viittoja
illative viittaan viittoihin
singular plural
nominative viitta viitat
accusative nom. viitta viitat
gen. viitan
genitive viitan viittojen
viittainrare
partitive viittaa viittoja
inessive viitassa viitoissa
elative viitasta viitoista
illative viittaan viittoihin
adessive viitalla viitoilla
ablative viitalta viitoilta
allative viitalle viitoille
essive viittana viittoina
translative viitaksi viitoiksi
abessive viitatta viitoitta
instructive viitoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viittani viittani
accusative nom. viittani viittani
gen. viittani
genitive viittani viittojeni
viittainirare
partitive viittaani viittojani
inessive viitassani viitoissani
elative viitastani viitoistani
illative viittaani viittoihini
adessive viitallani viitoillani
ablative viitaltani viitoiltani
allative viitalleni viitoilleni
essive viittanani viittoinani
translative viitakseni viitoikseni
abessive viitattani viitoittani
instructive
comitative viittoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viittasi viittasi
accusative nom. viittasi viittasi
gen. viittasi
genitive viittasi viittojesi
viittaisirare
partitive viittaasi viittojasi
inessive viitassasi viitoissasi
elative viitastasi viitoistasi
illative viittaasi viittoihisi
adessive viitallasi viitoillasi
ablative viitaltasi viitoiltasi
allative viitallesi viitoillesi
essive viittanasi viittoinasi
translative viitaksesi viitoiksesi
abessive viitattasi viitoittasi
instructive
comitative viittoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viittamme viittamme
accusative nom. viittamme viittamme
gen. viittamme
genitive viittamme viittojemme
viittaimmerare
partitive viittaamme viittojamme
inessive viitassamme viitoissamme
elative viitastamme viitoistamme
illative viittaamme viittoihimme
adessive viitallamme viitoillamme
ablative viitaltamme viitoiltamme
allative viitallemme viitoillemme
essive viittanamme viittoinamme
translative viitaksemme viitoiksemme
abessive viitattamme viitoittamme
instructive
comitative viittoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viittanne viittanne
accusative nom. viittanne viittanne
gen. viittanne
genitive viittanne viittojenne
viittainnerare
partitive viittaanne viittojanne
inessive viitassanne viitoissanne
elative viitastanne viitoistanne
illative viittaanne viittoihinne
adessive viitallanne viitoillanne
ablative viitaltanne viitoiltanne
allative viitallenne viitoillenne
essive viittananne viittoinanne
translative viitaksenne viitoiksenne
abessive viitattanne viitoittanne
instructive
comitative viittoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viittansa viittansa
accusative nom. viittansa viittansa
gen. viittansa
genitive viittansa viittojensa
viittainsarare
partitive viittaansa viittojaan
viittojansa
inessive viitassaan
viitassansa
viitoissaan
viitoissansa
elative viitastaan
viitastansa
viitoistaan
viitoistansa
illative viittaansa viittoihinsa
adessive viitallaan
viitallansa
viitoillaan
viitoillansa
ablative viitaltaan
viitaltansa
viitoiltaan
viitoiltansa
allative viitalleen
viitallensa
viitoilleen
viitoillensa
essive viittanaan
viittanansa
viittoinaan
viittoinansa
translative viitakseen
viitaksensa
viitoikseen
viitoiksensa
abessive viitattaan
viitattansa
viitoittaan
viitoittansa
instructive
comitative viittoineen
viittoinensa
Derived terms
verbs
compounds

Further reading

Etymology 2

Borrowed from Russian сви́та (svíta, a kind of clothing).

Noun

viitta

  1. cape, cloak
Declension
Inflection of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
nominative viitta viitat
genitive viitan viittojen
partitive viittaa viittoja
illative viittaan viittoihin
singular plural
nominative viitta viitat
accusative nom. viitta viitat
gen. viitan
genitive viitan viittojen
viittainrare
partitive viittaa viittoja
inessive viitassa viitoissa
elative viitasta viitoista
illative viittaan viittoihin
adessive viitalla viitoilla
ablative viitalta viitoilta
allative viitalle viitoille
essive viittana viittoina
translative viitaksi viitoiksi
abessive viitatta viitoitta
instructive viitoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viittani viittani
accusative nom. viittani viittani
gen. viittani
genitive viittani viittojeni
viittainirare
partitive viittaani viittojani
inessive viitassani viitoissani
elative viitastani viitoistani
illative viittaani viittoihini
adessive viitallani viitoillani
ablative viitaltani viitoiltani
allative viitalleni viitoilleni
essive viittanani viittoinani
translative viitakseni viitoikseni
abessive viitattani viitoittani
instructive
comitative viittoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viittasi viittasi
accusative nom. viittasi viittasi
gen. viittasi
genitive viittasi viittojesi
viittaisirare
partitive viittaasi viittojasi
inessive viitassasi viitoissasi
elative viitastasi viitoistasi
illative viittaasi viittoihisi
adessive viitallasi viitoillasi
ablative viitaltasi viitoiltasi
allative viitallesi viitoillesi
essive viittanasi viittoinasi
translative viitaksesi viitoiksesi
abessive viitattasi viitoittasi
instructive
comitative viittoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viittamme viittamme
accusative nom. viittamme viittamme
gen. viittamme
genitive viittamme viittojemme
viittaimmerare
partitive viittaamme viittojamme
inessive viitassamme viitoissamme
elative viitastamme viitoistamme
illative viittaamme viittoihimme
adessive viitallamme viitoillamme
ablative viitaltamme viitoiltamme
allative viitallemme viitoillemme
essive viittanamme viittoinamme
translative viitaksemme viitoiksemme
abessive viitattamme viitoittamme
instructive
comitative viittoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viittanne viittanne
accusative nom. viittanne viittanne
gen. viittanne
genitive viittanne viittojenne
viittainnerare
partitive viittaanne viittojanne
inessive viitassanne viitoissanne
elative viitastanne viitoistanne
illative viittaanne viittoihinne
adessive viitallanne viitoillanne
ablative viitaltanne viitoiltanne
allative viitallenne viitoillenne
essive viittananne viittoinanne
translative viitaksenne viitoiksenne
abessive viitattanne viitoittanne
instructive
comitative viittoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viittansa viittansa
accusative nom. viittansa viittansa
gen. viittansa
genitive viittansa viittojensa
viittainsarare
partitive viittaansa viittojaan
viittojansa
inessive viitassaan
viitassansa
viitoissaan
viitoissansa
elative viitastaan
viitastansa
viitoistaan
viitoistansa
illative viittaansa viittoihinsa
adessive viitallaan
viitallansa
viitoillaan
viitoillansa
ablative viitaltaan
viitaltansa
viitoiltaan
viitoiltansa
allative viitalleen
viitallensa
viitoilleen
viitoillensa
essive viittanaan
viittanansa
viittoinaan
viittoinansa
translative viitakseen
viitaksensa
viitoikseen
viitoiksensa
abessive viitattaan
viitattansa
viitoittaan
viitoittansa
instructive
comitative viittoineen
viittoinensa
Derived terms
compounds

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian свита (svita). Compare Finnish viitta.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋiːtːɑ/, [ˈʋiːtː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋiːtːɑ/, [ˈʋiːtːɑ]
  • Rhymes: -iːtː, -iːtːɑ
  • Hyphenation: viit‧ta

Noun

viitta

  1. A traditional type of jacket.

Declension

Declension of viitta (type 3/kana, tt-t gradation)
singular plural
nominative viitta viitat
genitive viitan viittoin
partitive viittaa viittoja
illative viittaa viittoi
inessive viitaas viitois
elative viitast viitoist
allative viitalle viitoille
adessive viitaal viitoil
ablative viitalt viitoilt
translative viitaks viitoiks
essive viittanna, viittaan viittoinna, viittoin
exessive1) viittant viittoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 675
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.