viisastella

Finnish

Etymology

From viisastaa + -ella.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːsɑstelːɑˣ/, [ˈʋiːs̠ɑ̝s̠ˌte̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): vii‧sas‧tel‧la

Verb

viisastella

  1. (intransitive) To wise off, be a smart-aleck/smart-ass.

Conjugation

Inflection of viisastella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viisastelen en viisastele 1st sing. olen viisastellut en ole viisastellut
2nd sing. viisastelet et viisastele 2nd sing. olet viisastellut et ole viisastellut
3rd sing. viisastelee ei viisastele 3rd sing. on viisastellut ei ole viisastellut
1st plur. viisastelemme emme viisastele 1st plur. olemme viisastelleet emme ole viisastelleet
2nd plur. viisastelette ette viisastele 2nd plur. olette viisastelleet ette ole viisastelleet
3rd plur. viisastelevat eivät viisastele 3rd plur. ovat viisastelleet eivät ole viisastelleet
passive viisastellaan ei viisastella passive on viisasteltu ei ole viisasteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viisastelin en viisastellut 1st sing. olin viisastellut en ollut viisastellut
2nd sing. viisastelit et viisastellut 2nd sing. olit viisastellut et ollut viisastellut
3rd sing. viisasteli ei viisastellut 3rd sing. oli viisastellut ei ollut viisastellut
1st plur. viisastelimme emme viisastelleet 1st plur. olimme viisastelleet emme olleet viisastelleet
2nd plur. viisastelitte ette viisastelleet 2nd plur. olitte viisastelleet ette olleet viisastelleet
3rd plur. viisastelivat eivät viisastelleet 3rd plur. olivat viisastelleet eivät olleet viisastelleet
passive viisasteltiin ei viisasteltu passive oli viisasteltu ei ollut viisasteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viisastelisin en viisastelisi 1st sing. olisin viisastellut en olisi viisastellut
2nd sing. viisastelisit et viisastelisi 2nd sing. olisit viisastellut et olisi viisastellut
3rd sing. viisastelisi ei viisastelisi 3rd sing. olisi viisastellut ei olisi viisastellut
1st plur. viisastelisimme emme viisastelisi 1st plur. olisimme viisastelleet emme olisi viisastelleet
2nd plur. viisastelisitte ette viisastelisi 2nd plur. olisitte viisastelleet ette olisi viisastelleet
3rd plur. viisastelisivat eivät viisastelisi 3rd plur. olisivat viisastelleet eivät olisi viisastelleet
passive viisasteltaisiin ei viisasteltaisi passive olisi viisasteltu ei olisi viisasteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. viisastele älä viisastele 2nd sing.
3rd sing. viisastelkoon älköön viisastelko 3rd sing. olkoon viisastellut älköön olko viisastellut
1st plur. viisastelkaamme älkäämme viisastelko 1st plur.
2nd plur. viisastelkaa älkää viisastelko 2nd plur.
3rd plur. viisastelkoot älkööt viisastelko 3rd plur. olkoot viisastelleet älkööt olko viisastelleet
passive viisasteltakoon älköön viisasteltako passive olkoon viisasteltu älköön olko viisasteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. viisastellen en viisastelle 1st sing. lienen viisastellut en liene viisastellut
2nd sing. viisastellet et viisastelle 2nd sing. lienet viisastellut et liene viisastellut
3rd sing. viisastellee ei viisastelle 3rd sing. lienee viisastellut ei liene viisastellut
1st plur. viisastellemme emme viisastelle 1st plur. lienemme viisastelleet emme liene viisastelleet
2nd plur. viisastellette ette viisastelle 2nd plur. lienette viisastelleet ette liene viisastelleet
3rd plur. viisastellevat eivät viisastelle 3rd plur. lienevät viisastelleet eivät liene viisastelleet
passive viisasteltaneen ei viisasteltane passive lienee viisasteltu ei liene viisasteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st viisastella present viisasteleva viisasteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viisastellakseni viisastellaksemme
2nd viisastellaksesi viisastellaksenne
3rd viisastellakseen
viisastellaksensa
past viisastellut viisasteltu
2nd inessive2 viisastellessa viisasteltaessa agent3 viisastelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viisastellessani viisastellessamme
2nd viisastellessasi viisastellessanne
3rd viisastellessaan
viisastellessansa
negative viisastelematon
instructive viisastellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive viisastelemassa
elative viisastelemasta
illative viisastelemaan
adessive viisastelemalla
abessive viisastelematta
instructive viisasteleman viisasteltaman
4th4 verbal noun viisasteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st viisastelemaisillani viisastelemaisillamme
2nd viisastelemaisillasi viisastelemaisillanne
3rd viisastelemaisillaan
viisastelemaisillansa

Derived terms

nouns

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.