vihkiä

Finnish

Etymology

Borrowed from Old Swedish vighia (compare modern Swedish viga).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋihkiæˣ/, [ˈʋiçk̟iæ(ʔ)]
  • Rhymes: -ihkiæ
  • Syllabification(key): vih‧ki‧ä

Verb

vihkiä

  1. (transitive) to marry, wed, join in holy matrimony (to perform the ceremony of joining spouses)
  2. (transitive) to ordain (priest); to consecrate (bishop) (+ translative)
    Hänet vihittiin papiksi.
    S/he was ordained priest.
  3. (transitive) to consecrate, dedicate (a church); to open, inaugurate (something to be used)
  4. (transitive) to devote, dedicate, consecrate (to = allative) (e.g. devote one's life to)

Conjugation

Inflection of vihkiä (Kotus type 61*D/sallia, k- gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihin en vihi 1st sing. olen vihkinyt en ole vihkinyt
2nd sing. vihit et vihi 2nd sing. olet vihkinyt et ole vihkinyt
3rd sing. vihkii ei vihi 3rd sing. on vihkinyt ei ole vihkinyt
1st plur. vihimme emme vihi 1st plur. olemme vihkineet emme ole vihkineet
2nd plur. vihitte ette vihi 2nd plur. olette vihkineet ette ole vihkineet
3rd plur. vihkivät eivät vihi 3rd plur. ovat vihkineet eivät ole vihkineet
passive vihitään ei vihitä passive on vihitty ei ole vihitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihin en vihkinyt 1st sing. olin vihkinyt en ollut vihkinyt
2nd sing. vihit et vihkinyt 2nd sing. olit vihkinyt et ollut vihkinyt
3rd sing. vihki ei vihkinyt 3rd sing. oli vihkinyt ei ollut vihkinyt
1st plur. vihimme emme vihkineet 1st plur. olimme vihkineet emme olleet vihkineet
2nd plur. vihitte ette vihkineet 2nd plur. olitte vihkineet ette olleet vihkineet
3rd plur. vihkivät eivät vihkineet 3rd plur. olivat vihkineet eivät olleet vihkineet
passive vihittiin ei vihitty passive oli vihitty ei ollut vihitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihkisin en vihkisi 1st sing. olisin vihkinyt en olisi vihkinyt
2nd sing. vihkisit et vihkisi 2nd sing. olisit vihkinyt et olisi vihkinyt
3rd sing. vihkisi ei vihkisi 3rd sing. olisi vihkinyt ei olisi vihkinyt
1st plur. vihkisimme emme vihkisi 1st plur. olisimme vihkineet emme olisi vihkineet
2nd plur. vihkisitte ette vihkisi 2nd plur. olisitte vihkineet ette olisi vihkineet
3rd plur. vihkisivät eivät vihkisi 3rd plur. olisivat vihkineet eivät olisi vihkineet
passive vihittäisiin ei vihittäisi passive olisi vihitty ei olisi vihitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vihi älä vihi 2nd sing.
3rd sing. vihkiköön älköön vihkikö 3rd sing. olkoon vihkinyt älköön olko vihkinyt
1st plur. vihkikäämme älkäämme vihkikö 1st plur.
2nd plur. vihkikää älkää vihkikö 2nd plur.
3rd plur. vihkikööt älkööt vihkikö 3rd plur. olkoot vihkineet älkööt olko vihkineet
passive vihittäköön älköön vihittäkö passive olkoon vihitty älköön olko vihitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihkinen en vihkine 1st sing. lienen vihkinyt en liene vihkinyt
2nd sing. vihkinet et vihkine 2nd sing. lienet vihkinyt et liene vihkinyt
3rd sing. vihkinee ei vihkine 3rd sing. lienee vihkinyt ei liene vihkinyt
1st plur. vihkinemme emme vihkine 1st plur. lienemme vihkineet emme liene vihkineet
2nd plur. vihkinette ette vihkine 2nd plur. lienette vihkineet ette liene vihkineet
3rd plur. vihkinevät eivät vihkine 3rd plur. lienevät vihkineet eivät liene vihkineet
passive vihittäneen ei vihittäne passive lienee vihitty ei liene vihitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vihkiä present vihkivä vihittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihkiäkseni vihkiäksemme
2nd vihkiäksesi vihkiäksenne
3rd vihkiäkseen
vihkiäksensä
past vihkinyt vihitty
2nd inessive2 vihkiessä vihittäessä agent3 vihkimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihkiessäni vihkiessämme
2nd vihkiessäsi vihkiessänne
3rd vihkiessään
vihkiessänsä
negative vihkimätön
instructive vihkien 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive vihkimässä
elative vihkimästä
illative vihkimään
adessive vihkimällä
abessive vihkimättä
instructive vihkimän vihittämän
4th4 verbal noun vihkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihkimäisilläni vihkimäisillämme
2nd vihkimäisilläsi vihkimäisillänne
3rd vihkimäisillään
vihkimäisillänsä

Dialectal:

Inflection of vihkiä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihkin en vihki 1st sing. olen vihkinyt en ole vihkinyt
2nd sing. vihkit et vihki 2nd sing. olet vihkinyt et ole vihkinyt
3rd sing. vihkii ei vihki 3rd sing. on vihkinyt ei ole vihkinyt
1st plur. vihkimme emme vihki 1st plur. olemme vihkineet emme ole vihkineet
2nd plur. vihkitte ette vihki 2nd plur. olette vihkineet ette ole vihkineet
3rd plur. vihkivät eivät vihki 3rd plur. ovat vihkineet eivät ole vihkineet
passive vihkitään ei vihkitä passive on vihkitty ei ole vihkitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihkin en vihkinyt 1st sing. olin vihkinyt en ollut vihkinyt
2nd sing. vihkit et vihkinyt 2nd sing. olit vihkinyt et ollut vihkinyt
3rd sing. vihki ei vihkinyt 3rd sing. oli vihkinyt ei ollut vihkinyt
1st plur. vihkimme emme vihkineet 1st plur. olimme vihkineet emme olleet vihkineet
2nd plur. vihkitte ette vihkineet 2nd plur. olitte vihkineet ette olleet vihkineet
3rd plur. vihkivät eivät vihkineet 3rd plur. olivat vihkineet eivät olleet vihkineet
passive vihkittiin ei vihkitty passive oli vihkitty ei ollut vihkitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihkisin en vihkisi 1st sing. olisin vihkinyt en olisi vihkinyt
2nd sing. vihkisit et vihkisi 2nd sing. olisit vihkinyt et olisi vihkinyt
3rd sing. vihkisi ei vihkisi 3rd sing. olisi vihkinyt ei olisi vihkinyt
1st plur. vihkisimme emme vihkisi 1st plur. olisimme vihkineet emme olisi vihkineet
2nd plur. vihkisitte ette vihkisi 2nd plur. olisitte vihkineet ette olisi vihkineet
3rd plur. vihkisivät eivät vihkisi 3rd plur. olisivat vihkineet eivät olisi vihkineet
passive vihkittäisiin ei vihkittäisi passive olisi vihkitty ei olisi vihkitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vihki älä vihki 2nd sing.
3rd sing. vihkiköön älköön vihkikö 3rd sing. olkoon vihkinyt älköön olko vihkinyt
1st plur. vihkikäämme älkäämme vihkikö 1st plur.
2nd plur. vihkikää älkää vihkikö 2nd plur.
3rd plur. vihkikööt älkööt vihkikö 3rd plur. olkoot vihkineet älkööt olko vihkineet
passive vihkittäköön älköön vihkittäkö passive olkoon vihkitty älköön olko vihkitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihkinen en vihkine 1st sing. lienen vihkinyt en liene vihkinyt
2nd sing. vihkinet et vihkine 2nd sing. lienet vihkinyt et liene vihkinyt
3rd sing. vihkinee ei vihkine 3rd sing. lienee vihkinyt ei liene vihkinyt
1st plur. vihkinemme emme vihkine 1st plur. lienemme vihkineet emme liene vihkineet
2nd plur. vihkinette ette vihkine 2nd plur. lienette vihkineet ette liene vihkineet
3rd plur. vihkinevät eivät vihkine 3rd plur. lienevät vihkineet eivät liene vihkineet
passive vihkittäneen ei vihkittäne passive lienee vihkitty ei liene vihkitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vihkiä present vihkivä vihkittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihkiäkseni vihkiäksemme
2nd vihkiäksesi vihkiäksenne
3rd vihkiäkseen
vihkiäksensä
past vihkinyt vihkitty
2nd inessive2 vihkiessä vihkittäessä agent3 vihkimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihkiessäni vihkiessämme
2nd vihkiessäsi vihkiessänne
3rd vihkiessään
vihkiessänsä
negative vihkimätön
instructive vihkien 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive vihkimässä
elative vihkimästä
illative vihkimään
adessive vihkimällä
abessive vihkimättä
instructive vihkimän vihkittämän
4th4 verbal noun vihkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihkimäisilläni vihkimäisillämme
2nd vihkimäisilläsi vihkimäisillänne
3rd vihkimäisillään
vihkimäisillänsä

Derived terms

adjectives
adverbs
nouns
verbs

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.