vihittää

Finnish

Etymology

vihkiä + -ttää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋihitːæːˣ/, [ˈʋiɦit̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -ihitːæː
  • Syllabification(key): vi‧hit‧tää

Verb

vihittää

  1. (transitive) to have (someone or something) married or wed
  2. (transitive) to have (someone or something) consecrated or dedicated

Conjugation

Inflection of vihittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihitän en vihitä 1st sing. olen vihittänyt en ole vihittänyt
2nd sing. vihität et vihitä 2nd sing. olet vihittänyt et ole vihittänyt
3rd sing. vihittää ei vihitä 3rd sing. on vihittänyt ei ole vihittänyt
1st plur. vihitämme emme vihitä 1st plur. olemme vihittäneet emme ole vihittäneet
2nd plur. vihitätte ette vihitä 2nd plur. olette vihittäneet ette ole vihittäneet
3rd plur. vihittävät eivät vihitä 3rd plur. ovat vihittäneet eivät ole vihittäneet
passive vihitetään ei vihitetä passive on vihitetty ei ole vihitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihitin en vihittänyt 1st sing. olin vihittänyt en ollut vihittänyt
2nd sing. vihitit et vihittänyt 2nd sing. olit vihittänyt et ollut vihittänyt
3rd sing. vihitti ei vihittänyt 3rd sing. oli vihittänyt ei ollut vihittänyt
1st plur. vihitimme emme vihittäneet 1st plur. olimme vihittäneet emme olleet vihittäneet
2nd plur. vihititte ette vihittäneet 2nd plur. olitte vihittäneet ette olleet vihittäneet
3rd plur. vihittivät eivät vihittäneet 3rd plur. olivat vihittäneet eivät olleet vihittäneet
passive vihitettiin ei vihitetty passive oli vihitetty ei ollut vihitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihittäisin en vihittäisi 1st sing. olisin vihittänyt en olisi vihittänyt
2nd sing. vihittäisit et vihittäisi 2nd sing. olisit vihittänyt et olisi vihittänyt
3rd sing. vihittäisi ei vihittäisi 3rd sing. olisi vihittänyt ei olisi vihittänyt
1st plur. vihittäisimme emme vihittäisi 1st plur. olisimme vihittäneet emme olisi vihittäneet
2nd plur. vihittäisitte ette vihittäisi 2nd plur. olisitte vihittäneet ette olisi vihittäneet
3rd plur. vihittäisivät eivät vihittäisi 3rd plur. olisivat vihittäneet eivät olisi vihittäneet
passive vihitettäisiin ei vihitettäisi passive olisi vihitetty ei olisi vihitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vihitä älä vihitä 2nd sing.
3rd sing. vihittäköön älköön vihittäkö 3rd sing. olkoon vihittänyt älköön olko vihittänyt
1st plur. vihittäkäämme älkäämme vihittäkö 1st plur.
2nd plur. vihittäkää älkää vihittäkö 2nd plur.
3rd plur. vihittäkööt älkööt vihittäkö 3rd plur. olkoot vihittäneet älkööt olko vihittäneet
passive vihitettäköön älköön vihitettäkö passive olkoon vihitetty älköön olko vihitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vihittänen en vihittäne 1st sing. lienen vihittänyt en liene vihittänyt
2nd sing. vihittänet et vihittäne 2nd sing. lienet vihittänyt et liene vihittänyt
3rd sing. vihittänee ei vihittäne 3rd sing. lienee vihittänyt ei liene vihittänyt
1st plur. vihittänemme emme vihittäne 1st plur. lienemme vihittäneet emme liene vihittäneet
2nd plur. vihittänette ette vihittäne 2nd plur. lienette vihittäneet ette liene vihittäneet
3rd plur. vihittänevät eivät vihittäne 3rd plur. lienevät vihittäneet eivät liene vihittäneet
passive vihitettäneen ei vihitettäne passive lienee vihitetty ei liene vihitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vihittää present vihittävä vihitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihittääkseni vihittääksemme
2nd vihittääksesi vihittääksenne
3rd vihittääkseen
vihittääksensä
past vihittänyt vihitetty
2nd inessive2 vihittäessä vihitettäessä agent3 vihittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihittäessäni vihittäessämme
2nd vihittäessäsi vihittäessänne
3rd vihittäessään
vihittäessänsä
negative vihittämätön
instructive vihittäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form vihittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive vihittämässä
elative vihittämästä
illative vihittämään
adessive vihittämällä
abessive vihittämättä
instructive vihittämän vihitettämän
4th4 verbal noun vihittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vihittämäisilläni vihittämäisillämme
2nd vihittämäisilläsi vihittämäisillänne
3rd vihittämäisillään
vihittämäisillänsä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.