vettää

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vetädäk. Cognates include Finnish vetää and Estonian vedada.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋetæː/, [ˈʋe̞tːæ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋetæː/, [ˈʋe̞tˑæː]
  • Rhymes: -etæː
  • Hyphenation: vet‧tää

Verb

vettää

  1. (transitive) to carry
  2. (transitive) to pull

Conjugation
Conjugation of vettää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vetän en vetä 1st singular oon vettänt, oon vettänyt en oo vettänt, en oo vettänyt
2nd singular vetät et vetä 2nd singular oot vettänt, oot vettänyt et oo vettänt, et oo vettänyt
3rd singular vettää ei vetä 3rd singular ono vettänt, ono vettänyt ei oo vettänt, ei oo vettänyt
1st plural vetämmä emmä vetä 1st plural oomma vettäneet emmä oo vettäneet
2nd plural vetättä että vetä 2nd plural ootta vettäneet että oo vettäneet
3rd plural vettäät1), vettävät2), vetetää evät vetä, ei vetetä 3rd plural ovat vettäneet evät oo vettäneet, ei oo vetetty
impersonal vetetää ei vetetä impersonal ono vetetty ei oo vetetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular vetin en vettänt, en vettänyt 1st singular olin vettänt, olin vettänyt en olt vettänt, en olt vettänyt
2nd singular vetit et vettänt, et vettänyt 2nd singular olit vettänt, olit vettänyt et olt vettänt, et olt vettänyt
3rd singular vetti ei vettänt, ei vettänyt 3rd singular oli vettänt, oli vettänyt ei olt vettänt, ei olt vettänyt
1st plural vetimmä emmä vettäneet 1st plural olimma vettäneet emmä olleet vettäneet
2nd plural vetittä että vettäneet 2nd plural olitta vettäneet että olleet vettäneet
3rd plural vettiit1), vettivät2), vetettii evät vettäneet, ei vetetty 3rd plural olivat vettäneet evät olleet vettäneet, ei olt vetetty
impersonal vetettii ei vetetty impersonal oli vetetty ei olt vetetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular vettäisin en vettäis 1st singular olisin vettänt, olisin vettänyt en olis vettänt, en olis vettänyt
2nd singular vettäisit, vettäist1) et vettäis 2nd singular olisit vettänt, olisit vettänyt et olis vettänt, et olis vettänyt
3rd singular vettäis ei vettäis 3rd singular olis vettänt, olis vettänyt ei olis vettänt, ei olis vettänyt
1st plural vettäisimmä emmä vettäis 1st plural olisimma vettäneet emmä olis vettäneet
2nd plural vettäisittä että vettäis 2nd plural olisitta vettäneet että olis vettäneet
3rd plural vettäisiit1), vettäisivät2), vetettäis evät vettäis, ei vetettäis 3rd plural olisivat vettäneet evät olis vettäneet, ei olis vetetty
impersonal vetettäis ei vetettäis impersonal olis vetetty ei olis vetetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular vetä elä vetä 2nd singular oo vettänt, oo vettänyt elä oo vettänt, elä oo vettänyt
3rd singular vettäköö elköö vettäkö 3rd singular olkoo vettänt, olkoo vettänyt elköö olko vettänt, elköö olko vettänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural vettäkää elkää vettäkö 2nd plural olkaa vettäneet elkää olko vettäneet
3rd plural vettäkööt elkööt vettäkö, elköö vetettäkö 3rd plural olkoot vettäneet elkööt olko vettäneet, elköö olko vetetty
impersonal vetettäkköö elköö vetettäkö impersonal olkoo vetetty elköö olko vetetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular vettänen en vettäne
2nd singular vettänet et vettäne
3rd singular vettänöö ei vettäne
1st plural vettänemmä emmä vettäne
2nd plural vettänettä että vettäne
3rd plural vettänööt evät vettäne, ei vetettäne
impersonal vetettännöö ei vetettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st vettää present vettävä vetettävä
2nd inessive vettäjees past vettänt, vettänyt vetetty
instructive vettäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (vettäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative vettämää
inessive vettämääs
elative vettämäst
abessive vettämätä
4th nominative vettämiin
partitive vettämistä, vettämist

Synonyms

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 659
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.