vaino

See also: Vaino, Väino, and Väinö

Finnish

Etymology

Borrowed from Old East Slavic воина (voina, war) (compare Russian война́ (vojná, war)). Cognates include Estonian vaen.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑi̯no/, [ˈʋɑ̝i̯no̞]
  • Rhymes: -ɑino
  • Syllabification(key): vai‧no

Noun

vaino

  1. persecution
    Synonym: sorto
  2. persistent harassment
  3. (obsolete, dialectal) war
    Synonyms: sota, (chiefly historical) viha
  4. (slang, chiefly in the plural) the feeling of paranoia or anxiety after using recreational drugs, particularly cannabis

Declension

Inflection of vaino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative vaino vainot
genitive vainon vainojen
partitive vainoa vainoja
illative vainoon vainoihin
singular plural
nominative vaino vainot
accusative nom. vaino vainot
gen. vainon
genitive vainon vainojen
partitive vainoa vainoja
inessive vainossa vainoissa
elative vainosta vainoista
illative vainoon vainoihin
adessive vainolla vainoilla
ablative vainolta vainoilta
allative vainolle vainoille
essive vainona vainoina
translative vainoksi vainoiksi
abessive vainotta vainoitta
instructive vainoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vaino (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vainoni vainoni
accusative nom. vainoni vainoni
gen. vainoni
genitive vainoni vainojeni
partitive vainoani vainojani
inessive vainossani vainoissani
elative vainostani vainoistani
illative vainooni vainoihini
adessive vainollani vainoillani
ablative vainoltani vainoiltani
allative vainolleni vainoilleni
essive vainonani vainoinani
translative vainokseni vainoikseni
abessive vainottani vainoittani
instructive
comitative vainoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vainosi vainosi
accusative nom. vainosi vainosi
gen. vainosi
genitive vainosi vainojesi
partitive vainoasi vainojasi
inessive vainossasi vainoissasi
elative vainostasi vainoistasi
illative vainoosi vainoihisi
adessive vainollasi vainoillasi
ablative vainoltasi vainoiltasi
allative vainollesi vainoillesi
essive vainonasi vainoinasi
translative vainoksesi vainoiksesi
abessive vainottasi vainoittasi
instructive
comitative vainoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vainomme vainomme
accusative nom. vainomme vainomme
gen. vainomme
genitive vainomme vainojemme
partitive vainoamme vainojamme
inessive vainossamme vainoissamme
elative vainostamme vainoistamme
illative vainoomme vainoihimme
adessive vainollamme vainoillamme
ablative vainoltamme vainoiltamme
allative vainollemme vainoillemme
essive vainonamme vainoinamme
translative vainoksemme vainoiksemme
abessive vainottamme vainoittamme
instructive
comitative vainoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vainonne vainonne
accusative nom. vainonne vainonne
gen. vainonne
genitive vainonne vainojenne
partitive vainoanne vainojanne
inessive vainossanne vainoissanne
elative vainostanne vainoistanne
illative vainoonne vainoihinne
adessive vainollanne vainoillanne
ablative vainoltanne vainoiltanne
allative vainollenne vainoillenne
essive vainonanne vainoinanne
translative vainoksenne vainoiksenne
abessive vainottanne vainoittanne
instructive
comitative vainoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vainonsa vainonsa
accusative nom. vainonsa vainonsa
gen. vainonsa
genitive vainonsa vainojensa
partitive vainoaan
vainoansa
vainojaan
vainojansa
inessive vainossaan
vainossansa
vainoissaan
vainoissansa
elative vainostaan
vainostansa
vainoistaan
vainoistansa
illative vainoonsa vainoihinsa
adessive vainollaan
vainollansa
vainoillaan
vainoillansa
ablative vainoltaan
vainoltansa
vainoiltaan
vainoiltansa
allative vainolleen
vainollensa
vainoilleen
vainoillensa
essive vainonaan
vainonansa
vainoinaan
vainoinansa
translative vainokseen
vainoksensa
vainoikseen
vainoiksensa
abessive vainottaan
vainottansa
vainoittaan
vainoittansa
instructive
comitative vainoineen
vainoinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Latvian

Verb

vaino

  1. inflection of vainot:
    1. second/third-person singular present indicative
    2. third-person plural present indicative
    3. second-person singular imperative
  2. (with the particle lai) third-person singular imperative of vainot
  3. (with the particle lai) third-person plural imperative of vainot
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.