vaikertaa

Finnish

Etymology 1

From an originally onomatopoeic stem; probably also influenced in meaning by vaikea.[1]

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋɑi̯kertɑːˣ/, [ˈʋɑ̝i̯k̟e̞rt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑikertɑː
  • Syllabification(key): vai‧ker‧taa

Verb

vaikertaa

  1. (intransitive) to wail
Conjugation
Inflection of vaikertaa (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikerran en vaikerra 1st sing. olen vaikertanut en ole vaikertanut
2nd sing. vaikerrat et vaikerra 2nd sing. olet vaikertanut et ole vaikertanut
3rd sing. vaikertaa ei vaikerra 3rd sing. on vaikertanut ei ole vaikertanut
1st plur. vaikerramme emme vaikerra 1st plur. olemme vaikertaneet emme ole vaikertaneet
2nd plur. vaikerratte ette vaikerra 2nd plur. olette vaikertaneet ette ole vaikertaneet
3rd plur. vaikertavat eivät vaikerra 3rd plur. ovat vaikertaneet eivät ole vaikertaneet
passive vaikerretaan ei vaikerreta passive on vaikerrettu ei ole vaikerrettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikersin en vaikertanut 1st sing. olin vaikertanut en ollut vaikertanut
2nd sing. vaikersit et vaikertanut 2nd sing. olit vaikertanut et ollut vaikertanut
3rd sing. vaikersi ei vaikertanut 3rd sing. oli vaikertanut ei ollut vaikertanut
1st plur. vaikersimme emme vaikertaneet 1st plur. olimme vaikertaneet emme olleet vaikertaneet
2nd plur. vaikersitte ette vaikertaneet 2nd plur. olitte vaikertaneet ette olleet vaikertaneet
3rd plur. vaikersivat eivät vaikertaneet 3rd plur. olivat vaikertaneet eivät olleet vaikertaneet
passive vaikerrettiin ei vaikerrettu passive oli vaikerrettu ei ollut vaikerrettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikertaisin en vaikertaisi 1st sing. olisin vaikertanut en olisi vaikertanut
2nd sing. vaikertaisit et vaikertaisi 2nd sing. olisit vaikertanut et olisi vaikertanut
3rd sing. vaikertaisi ei vaikertaisi 3rd sing. olisi vaikertanut ei olisi vaikertanut
1st plur. vaikertaisimme emme vaikertaisi 1st plur. olisimme vaikertaneet emme olisi vaikertaneet
2nd plur. vaikertaisitte ette vaikertaisi 2nd plur. olisitte vaikertaneet ette olisi vaikertaneet
3rd plur. vaikertaisivat eivät vaikertaisi 3rd plur. olisivat vaikertaneet eivät olisi vaikertaneet
passive vaikerrettaisiin ei vaikerrettaisi passive olisi vaikerrettu ei olisi vaikerrettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vaikerra älä vaikerra 2nd sing. — —
3rd sing. vaikertakoon älköön vaikertako 3rd sing. olkoon vaikertanut älköön olko vaikertanut
1st plur. vaikertakaamme älkäämme vaikertako 1st plur. — —
2nd plur. vaikertakaa älkää vaikertako 2nd plur. — —
3rd plur. vaikertakoot älkööt vaikertako 3rd plur. olkoot vaikertaneet älkööt olko vaikertaneet
passive vaikerrettakoon älköön vaikerrettako passive olkoon vaikerrettu älköön olko vaikerrettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vaikertanen en vaikertane 1st sing. lienen vaikertanut en liene vaikertanut
2nd sing. vaikertanet et vaikertane 2nd sing. lienet vaikertanut et liene vaikertanut
3rd sing. vaikertanee ei vaikertane 3rd sing. lienee vaikertanut ei liene vaikertanut
1st plur. vaikertanemme emme vaikertane 1st plur. lienemme vaikertaneet emme liene vaikertaneet
2nd plur. vaikertanette ette vaikertane 2nd plur. lienette vaikertaneet ette liene vaikertaneet
3rd plur. vaikertanevat eivät vaikertane 3rd plur. lienevät vaikertaneet eivät liene vaikertaneet
passive vaikerrettaneen ei vaikerrettane passive lienee vaikerrettu ei liene vaikerrettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vaikertaa present vaikertava vaikerrettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vaikertaakseni vaikertaaksemme
2nd vaikertaaksesi vaikertaaksenne
3rd vaikertaakseen
vaikertaaksensa
 past vaikertanut vaikerrettu
2nd inessive2 vaikertaessa vaikerrettaessa agent3 vaikertama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vaikertaessani vaikertaessamme
2nd vaikertaessasi vaikertaessanne
3rd vaikertaessaan
vaikertaessansa
 negative vaikertamaton
instructive vaikertaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form vaikertaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive vaikertamassa —
elative vaikertamasta —
illative vaikertamaan —
adessive vaikertamalla —
abessive vaikertamatta —
instructive vaikertaman vaikerrettaman
4th4 verbal noun vaikertaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vaikertamaisillani vaikertamaisillamme
2nd vaikertamaisillasi vaikertamaisillanne
3rd vaikertamaisillaan
vaikertamaisillansa
Derived terms

Further reading

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋɑi̯kertɑː/, [ˈʋɑ̝i̯k̟e̞rt̪ɑ̝ː]
  • Rhymes: -ɑikertɑː
  • Syllabification(key): vai‧ker‧taa

Verb

vaikertaa

  1. third-person singular present indicative of vaikertaa

References
  1. Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.