uurtaa

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *uurtadak, possibly derived from Proto-Finno-Permic *owre (groove). Possibly cognate to Erzya варя (vaŕa, hole).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈuːrtɑːˣ/, [ˈuːrt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uːrtɑː
  • Syllabification(key): uur‧taa

Verb

uurtaa

  1. (transitive) to groove, furrow
Conjugation
Inflection of uurtaa (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uurran en uurra 1st sing. olen uurtanut en ole uurtanut
2nd sing. uurrat et uurra 2nd sing. olet uurtanut et ole uurtanut
3rd sing. uurtaa ei uurra 3rd sing. on uurtanut ei ole uurtanut
1st plur. uurramme emme uurra 1st plur. olemme uurtaneet emme ole uurtaneet
2nd plur. uurratte ette uurra 2nd plur. olette uurtaneet ette ole uurtaneet
3rd plur. uurtavat eivät uurra 3rd plur. ovat uurtaneet eivät ole uurtaneet
passive uurretaan ei uurreta passive on uurrettu ei ole uurrettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uursin en uurtanut 1st sing. olin uurtanut en ollut uurtanut
2nd sing. uursit et uurtanut 2nd sing. olit uurtanut et ollut uurtanut
3rd sing. uursi ei uurtanut 3rd sing. oli uurtanut ei ollut uurtanut
1st plur. uursimme emme uurtaneet 1st plur. olimme uurtaneet emme olleet uurtaneet
2nd plur. uursitte ette uurtaneet 2nd plur. olitte uurtaneet ette olleet uurtaneet
3rd plur. uursivat eivät uurtaneet 3rd plur. olivat uurtaneet eivät olleet uurtaneet
passive uurrettiin ei uurrettu passive oli uurrettu ei ollut uurrettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uurtaisin en uurtaisi 1st sing. olisin uurtanut en olisi uurtanut
2nd sing. uurtaisit et uurtaisi 2nd sing. olisit uurtanut et olisi uurtanut
3rd sing. uurtaisi ei uurtaisi 3rd sing. olisi uurtanut ei olisi uurtanut
1st plur. uurtaisimme emme uurtaisi 1st plur. olisimme uurtaneet emme olisi uurtaneet
2nd plur. uurtaisitte ette uurtaisi 2nd plur. olisitte uurtaneet ette olisi uurtaneet
3rd plur. uurtaisivat eivät uurtaisi 3rd plur. olisivat uurtaneet eivät olisi uurtaneet
passive uurrettaisiin ei uurrettaisi passive olisi uurrettu ei olisi uurrettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. uurra älä uurra 2nd sing.
3rd sing. uurtakoon älköön uurtako 3rd sing. olkoon uurtanut älköön olko uurtanut
1st plur. uurtakaamme älkäämme uurtako 1st plur.
2nd plur. uurtakaa älkää uurtako 2nd plur.
3rd plur. uurtakoot älkööt uurtako 3rd plur. olkoot uurtaneet älkööt olko uurtaneet
passive uurrettakoon älköön uurrettako passive olkoon uurrettu älköön olko uurrettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uurtanen en uurtane 1st sing. lienen uurtanut en liene uurtanut
2nd sing. uurtanet et uurtane 2nd sing. lienet uurtanut et liene uurtanut
3rd sing. uurtanee ei uurtane 3rd sing. lienee uurtanut ei liene uurtanut
1st plur. uurtanemme emme uurtane 1st plur. lienemme uurtaneet emme liene uurtaneet
2nd plur. uurtanette ette uurtane 2nd plur. lienette uurtaneet ette liene uurtaneet
3rd plur. uurtanevat eivät uurtane 3rd plur. lienevät uurtaneet eivät liene uurtaneet
passive uurrettaneen ei uurrettane passive lienee uurrettu ei liene uurrettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st uurtaa present uurtava uurrettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uurtaakseni uurtaaksemme
2nd uurtaaksesi uurtaaksenne
3rd uurtaakseen
uurtaaksensa
past uurtanut uurrettu
2nd inessive2 uurtaessa uurrettaessa agent3 uurtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uurtaessani uurtaessamme
2nd uurtaessasi uurtaessanne
3rd uurtaessaan
uurtaessansa
negative uurtamaton
instructive uurtaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form uurtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive uurtamassa
elative uurtamasta
illative uurtamaan
adessive uurtamalla
abessive uurtamatta
instructive uurtaman uurrettaman
4th4 verbal noun uurtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uurtamaisillani uurtamaisillamme
2nd uurtamaisillasi uurtamaisillanne
3rd uurtamaisillaan
uurtamaisillansa
Derived terms

Further reading

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈuːrtɑː/, [ˈuːrt̪ɑ̝ː]
  • Rhymes: -uːrtɑː
  • Syllabification(key): uur‧taa

Verb

uurtaa

  1. third-person singular present indicative of uurtaa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.