uskaltaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *uskaltadak, equivalent to uskoa (“to believe”) +‎ -altaa.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈuskɑltɑːˣ/, [ˈus̠kɑ̝l̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uskɑltɑː
  • Syllabification(key): us‧kal‧taa

Verb

uskaltaa

  1. (auxiliary + first infinitive) to dare ((to) do), venture (to do), have the courage (to do), be bold/brave enough (to do)
    Se meni paremmin kuin uskalsimme toivoakaan.
    It went even better than we dared to hope for.
    Uskallatko sinä liittyä armeijaan?
    Are you brave enough to join the military?

Conjugation
Inflection of uskaltaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uskallan en uskalla 1st sing. olen uskaltanut en ole uskaltanut
2nd sing. uskallat et uskalla 2nd sing. olet uskaltanut et ole uskaltanut
3rd sing. uskaltaa ei uskalla 3rd sing. on uskaltanut ei ole uskaltanut
1st plur. uskallamme emme uskalla 1st plur. olemme uskaltaneet emme ole uskaltaneet
2nd plur. uskallatte ette uskalla 2nd plur. olette uskaltaneet ette ole uskaltaneet
3rd plur. uskaltavat eivät uskalla 3rd plur. ovat uskaltaneet eivät ole uskaltaneet
passive uskalletaan ei uskalleta passive on uskallettu ei ole uskallettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uskalsin en uskaltanut 1st sing. olin uskaltanut en ollut uskaltanut
2nd sing. uskalsit et uskaltanut 2nd sing. olit uskaltanut et ollut uskaltanut
3rd sing. uskalsi ei uskaltanut 3rd sing. oli uskaltanut ei ollut uskaltanut
1st plur. uskalsimme emme uskaltaneet 1st plur. olimme uskaltaneet emme olleet uskaltaneet
2nd plur. uskalsitte ette uskaltaneet 2nd plur. olitte uskaltaneet ette olleet uskaltaneet
3rd plur. uskalsivat eivät uskaltaneet 3rd plur. olivat uskaltaneet eivät olleet uskaltaneet
passive uskallettiin ei uskallettu passive oli uskallettu ei ollut uskallettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uskaltaisin en uskaltaisi 1st sing. olisin uskaltanut en olisi uskaltanut
2nd sing. uskaltaisit et uskaltaisi 2nd sing. olisit uskaltanut et olisi uskaltanut
3rd sing. uskaltaisi ei uskaltaisi 3rd sing. olisi uskaltanut ei olisi uskaltanut
1st plur. uskaltaisimme emme uskaltaisi 1st plur. olisimme uskaltaneet emme olisi uskaltaneet
2nd plur. uskaltaisitte ette uskaltaisi 2nd plur. olisitte uskaltaneet ette olisi uskaltaneet
3rd plur. uskaltaisivat eivät uskaltaisi 3rd plur. olisivat uskaltaneet eivät olisi uskaltaneet
passive uskallettaisiin ei uskallettaisi passive olisi uskallettu ei olisi uskallettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. uskalla älä uskalla 2nd sing. — —
3rd sing. uskaltakoon älköön uskaltako 3rd sing. olkoon uskaltanut älköön olko uskaltanut
1st plur. uskaltakaamme älkäämme uskaltako 1st plur. — —
2nd plur. uskaltakaa älkää uskaltako 2nd plur. — —
3rd plur. uskaltakoot älkööt uskaltako 3rd plur. olkoot uskaltaneet älkööt olko uskaltaneet
passive uskallettakoon älköön uskallettako passive olkoon uskallettu älköön olko uskallettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uskaltanen en uskaltane 1st sing. lienen uskaltanut en liene uskaltanut
2nd sing. uskaltanet et uskaltane 2nd sing. lienet uskaltanut et liene uskaltanut
3rd sing. uskaltanee ei uskaltane 3rd sing. lienee uskaltanut ei liene uskaltanut
1st plur. uskaltanemme emme uskaltane 1st plur. lienemme uskaltaneet emme liene uskaltaneet
2nd plur. uskaltanette ette uskaltane 2nd plur. lienette uskaltaneet ette liene uskaltaneet
3rd plur. uskaltanevat eivät uskaltane 3rd plur. lienevät uskaltaneet eivät liene uskaltaneet
passive uskallettaneen ei uskallettane passive lienee uskallettu ei liene uskallettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st uskaltaa present uskaltava uskallettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uskaltaakseni uskaltaaksemme
2nd uskaltaaksesi uskaltaaksenne
3rd uskaltaakseen
uskaltaaksensa
 past uskaltanut uskallettu
2nd inessive2 uskaltaessa uskallettaessa agent3 uskaltama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uskaltaessani uskaltaessamme
2nd uskaltaessasi uskaltaessanne
3rd uskaltaessaan
uskaltaessansa
 negative uskaltamaton
instructive uskaltaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form uskaltaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive uskaltamassa —
elative uskaltamasta —
illative uskaltamaan —
adessive uskaltamalla —
abessive uskaltamatta —
instructive uskaltaman uskallettaman
4th4 verbal noun uskaltaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uskaltamaisillani uskaltamaisillamme
2nd uskaltamaisillasi uskaltamaisillanne
3rd uskaltamaisillaan
uskaltamaisillansa

Synonyms

Derived terms
adjectives
nouns
verbs

See also

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.