tuntomerkki

Finnish

Etymology

tunto + merkki

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtuntoˌmerkːi/, [ˈt̪un̪t̪o̞ˌme̞rkːi]
  • Rhymes: -erkːi
  • Syllabification(key): tun‧to‧merk‧ki

Noun

tuntomerkki

  1. characteristic, speciality, hallmark, distinguishing mark
  2. (in the plural) description (set of characteristics by which someone or something can be recognized)

Declension

Inflection of tuntomerkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative tuntomerkki tuntomerkit
genitive tuntomerkin tuntomerkkien
partitive tuntomerkkiä tuntomerkkejä
illative tuntomerkkiin tuntomerkkeihin
singular plural
nominative tuntomerkki tuntomerkit
accusative nom. tuntomerkki tuntomerkit
gen. tuntomerkin
genitive tuntomerkin tuntomerkkien
partitive tuntomerkkiä tuntomerkkejä
inessive tuntomerkissä tuntomerkeissä
elative tuntomerkistä tuntomerkeistä
illative tuntomerkkiin tuntomerkkeihin
adessive tuntomerkillä tuntomerkeillä
ablative tuntomerkiltä tuntomerkeiltä
allative tuntomerkille tuntomerkeille
essive tuntomerkkinä tuntomerkkeinä
translative tuntomerkiksi tuntomerkeiksi
abessive tuntomerkittä tuntomerkeittä
instructive tuntomerkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tuntomerkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tuntomerkkini tuntomerkkini
accusative nom. tuntomerkkini tuntomerkkini
gen. tuntomerkkini
genitive tuntomerkkini tuntomerkkieni
partitive tuntomerkkiäni tuntomerkkejäni
inessive tuntomerkissäni tuntomerkeissäni
elative tuntomerkistäni tuntomerkeistäni
illative tuntomerkkiini tuntomerkkeihini
adessive tuntomerkilläni tuntomerkeilläni
ablative tuntomerkiltäni tuntomerkeiltäni
allative tuntomerkilleni tuntomerkeilleni
essive tuntomerkkinäni tuntomerkkeinäni
translative tuntomerkikseni tuntomerkeikseni
abessive tuntomerkittäni tuntomerkeittäni
instructive
comitative tuntomerkkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tuntomerkkisi tuntomerkkisi
accusative nom. tuntomerkkisi tuntomerkkisi
gen. tuntomerkkisi
genitive tuntomerkkisi tuntomerkkiesi
partitive tuntomerkkiäsi tuntomerkkejäsi
inessive tuntomerkissäsi tuntomerkeissäsi
elative tuntomerkistäsi tuntomerkeistäsi
illative tuntomerkkiisi tuntomerkkeihisi
adessive tuntomerkilläsi tuntomerkeilläsi
ablative tuntomerkiltäsi tuntomerkeiltäsi
allative tuntomerkillesi tuntomerkeillesi
essive tuntomerkkinäsi tuntomerkkeinäsi
translative tuntomerkiksesi tuntomerkeiksesi
abessive tuntomerkittäsi tuntomerkeittäsi
instructive
comitative tuntomerkkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tuntomerkkimme tuntomerkkimme
accusative nom. tuntomerkkimme tuntomerkkimme
gen. tuntomerkkimme
genitive tuntomerkkimme tuntomerkkiemme
partitive tuntomerkkiämme tuntomerkkejämme
inessive tuntomerkissämme tuntomerkeissämme
elative tuntomerkistämme tuntomerkeistämme
illative tuntomerkkiimme tuntomerkkeihimme
adessive tuntomerkillämme tuntomerkeillämme
ablative tuntomerkiltämme tuntomerkeiltämme
allative tuntomerkillemme tuntomerkeillemme
essive tuntomerkkinämme tuntomerkkeinämme
translative tuntomerkiksemme tuntomerkeiksemme
abessive tuntomerkittämme tuntomerkeittämme
instructive
comitative tuntomerkkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tuntomerkkinne tuntomerkkinne
accusative nom. tuntomerkkinne tuntomerkkinne
gen. tuntomerkkinne
genitive tuntomerkkinne tuntomerkkienne
partitive tuntomerkkiänne tuntomerkkejänne
inessive tuntomerkissänne tuntomerkeissänne
elative tuntomerkistänne tuntomerkeistänne
illative tuntomerkkiinne tuntomerkkeihinne
adessive tuntomerkillänne tuntomerkeillänne
ablative tuntomerkiltänne tuntomerkeiltänne
allative tuntomerkillenne tuntomerkeillenne
essive tuntomerkkinänne tuntomerkkeinänne
translative tuntomerkiksenne tuntomerkeiksenne
abessive tuntomerkittänne tuntomerkeittänne
instructive
comitative tuntomerkkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tuntomerkkinsä tuntomerkkinsä
accusative nom. tuntomerkkinsä tuntomerkkinsä
gen. tuntomerkkinsä
genitive tuntomerkkinsä tuntomerkkiensä
partitive tuntomerkkiään
tuntomerkkiänsä
tuntomerkkejään
tuntomerkkejänsä
inessive tuntomerkissään
tuntomerkissänsä
tuntomerkeissään
tuntomerkeissänsä
elative tuntomerkistään
tuntomerkistänsä
tuntomerkeistään
tuntomerkeistänsä
illative tuntomerkkiinsä tuntomerkkeihinsä
adessive tuntomerkillään
tuntomerkillänsä
tuntomerkeillään
tuntomerkeillänsä
ablative tuntomerkiltään
tuntomerkiltänsä
tuntomerkeiltään
tuntomerkeiltänsä
allative tuntomerkilleen
tuntomerkillensä
tuntomerkeilleen
tuntomerkeillensä
essive tuntomerkkinään
tuntomerkkinänsä
tuntomerkkeinään
tuntomerkkeinänsä
translative tuntomerkikseen
tuntomerkiksensä
tuntomerkeikseen
tuntomerkeiksensä
abessive tuntomerkittään
tuntomerkittänsä
tuntomerkeittään
tuntomerkeittänsä
instructive
comitative tuntomerkkeineen
tuntomerkkeinensä

Derived terms

compounds

Further reading

Ingrian

Etymology

From tunto (recognition) + merkki (mark). Akin to Finnish tuntomerkki.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtuntoˌmerkːi/, [ˈtuntŏ̞ˌme̞rkʲː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈtuntoˌmerkːi/, [ˈtund̥o̞ˌme̞rkːi]
  • Rhymes: -erkʲː, -erkːi
  • Hyphenation: tun‧to‧merk‧ki

Noun

tuntomerkki

  1. characteristic, marker, hallmark
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 45:
      Monikoos, möö näimmä, painutossihan lopun ees ono monikon tuntomerkki, kummaal sanas ono oma merkitös.
      In the plural, we saw, in front of the case ending is the marker of the plural, with which there is its own marking in the word.

Declension

Declension of tuntomerkki (type 5/vahti, kk-k gradation)
singular plural
nominative tuntomerkki tuntomerkit
genitive tuntomerkin tuntomerkkiin, tuntomerkkiloin
partitive tuntomerkkia tuntomerkkija, tuntomerkkiloja
illative tuntomerkkii tuntomerkkii, tuntomerkkiloihe
inessive tuntomerkiis tuntomerkkiis, tuntomerkkilois
elative tuntomerkist tuntomerkkiist, tuntomerkkiloist
allative tuntomerkille tuntomerkkiille, tuntomerkkiloille
adessive tuntomerkiil tuntomerkkiil, tuntomerkkiloil
ablative tuntomerkilt tuntomerkkiilt, tuntomerkkiloilt
translative tuntomerkiks tuntomerkkiiks, tuntomerkkiloiks
essive tuntomerkkinna, tuntomerkkiin tuntomerkkiinna, tuntomerkkiloinna, tuntomerkkiin, tuntomerkkiloin
exessive1) tuntomerkkint tuntomerkkiint, tuntomerkkiloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.