tuikata

Finnish

Etymology

Sound-symbolic[1]

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtui̯kɑtɑˣ/, [ˈt̪ui̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uikɑtɑ
  • Syllabification(key): tui‧ka‧ta

Verb

tuikata

  1. to poke, thrust
    tuikata tuleento set afire
  2. to stick, prick, stab

Conjugation

Inflection of tuikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tuikkaan en tuikkaa 1st sing. olen tuikannut en ole tuikannut
2nd sing. tuikkaat et tuikkaa 2nd sing. olet tuikannut et ole tuikannut
3rd sing. tuikkaa ei tuikkaa 3rd sing. on tuikannut ei ole tuikannut
1st plur. tuikkaamme emme tuikkaa 1st plur. olemme tuikanneet emme ole tuikanneet
2nd plur. tuikkaatte ette tuikkaa 2nd plur. olette tuikanneet ette ole tuikanneet
3rd plur. tuikkaavat eivät tuikkaa 3rd plur. ovat tuikanneet eivät ole tuikanneet
passive tuikataan ei tuikata passive on tuikattu ei ole tuikattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tuikkasin en tuikannut 1st sing. olin tuikannut en ollut tuikannut
2nd sing. tuikkasit et tuikannut 2nd sing. olit tuikannut et ollut tuikannut
3rd sing. tuikkasi ei tuikannut 3rd sing. oli tuikannut ei ollut tuikannut
1st plur. tuikkasimme emme tuikanneet 1st plur. olimme tuikanneet emme olleet tuikanneet
2nd plur. tuikkasitte ette tuikanneet 2nd plur. olitte tuikanneet ette olleet tuikanneet
3rd plur. tuikkasivat eivät tuikanneet 3rd plur. olivat tuikanneet eivät olleet tuikanneet
passive tuikattiin ei tuikattu passive oli tuikattu ei ollut tuikattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tuikkaisin en tuikkaisi 1st sing. olisin tuikannut en olisi tuikannut
2nd sing. tuikkaisit et tuikkaisi 2nd sing. olisit tuikannut et olisi tuikannut
3rd sing. tuikkaisi ei tuikkaisi 3rd sing. olisi tuikannut ei olisi tuikannut
1st plur. tuikkaisimme emme tuikkaisi 1st plur. olisimme tuikanneet emme olisi tuikanneet
2nd plur. tuikkaisitte ette tuikkaisi 2nd plur. olisitte tuikanneet ette olisi tuikanneet
3rd plur. tuikkaisivat eivät tuikkaisi 3rd plur. olisivat tuikanneet eivät olisi tuikanneet
passive tuikattaisiin ei tuikattaisi passive olisi tuikattu ei olisi tuikattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. tuikkaa älä tuikkaa 2nd sing.
3rd sing. tuikatkoon älköön tuikatko 3rd sing. olkoon tuikannut älköön olko tuikannut
1st plur. tuikatkaamme älkäämme tuikatko 1st plur.
2nd plur. tuikatkaa älkää tuikatko 2nd plur.
3rd plur. tuikatkoot älkööt tuikatko 3rd plur. olkoot tuikanneet älkööt olko tuikanneet
passive tuikattakoon älköön tuikattako passive olkoon tuikattu älköön olko tuikattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tuikannen en tuikanne 1st sing. lienen tuikannut en liene tuikannut
2nd sing. tuikannet et tuikanne 2nd sing. lienet tuikannut et liene tuikannut
3rd sing. tuikannee ei tuikanne 3rd sing. lienee tuikannut ei liene tuikannut
1st plur. tuikannemme emme tuikanne 1st plur. lienemme tuikanneet emme liene tuikanneet
2nd plur. tuikannette ette tuikanne 2nd plur. lienette tuikanneet ette liene tuikanneet
3rd plur. tuikannevat eivät tuikanne 3rd plur. lienevät tuikanneet eivät liene tuikanneet
passive tuikattaneen ei tuikattane passive lienee tuikattu ei liene tuikattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tuikata present tuikkaava tuikattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tuikatakseni tuikataksemme
2nd tuikataksesi tuikataksenne
3rd tuikatakseen
tuikataksensa
past tuikannut tuikattu
2nd inessive2 tuikatessa tuikattaessa agent3 tuikkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tuikatessani tuikatessamme
2nd tuikatessasi tuikatessanne
3rd tuikatessaan
tuikatessansa
negative tuikkaamaton
instructive tuikaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive tuikkaamassa
elative tuikkaamasta
illative tuikkaamaan
adessive tuikkaamalla
abessive tuikkaamatta
instructive tuikkaaman tuikattaman
4th4 verbal noun tuikkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tuikkaamaisillani tuikkaamaisillamme
2nd tuikkaamaisillasi tuikkaamaisillanne
3rd tuikkaamaisillaan
tuikkaamaisillansa

Derived terms

References

  1. Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.