tinkiä

Finnish

Etymology

tingata + -iä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtiŋkiæˣ/, [ˈt̪iŋk̟iæ(ʔ)]
  • Rhymes: -iŋkiæ
  • Syllabification(key): tin‧ki‧ä

Verb

tinkiä

  1. to haggle (argue for a better deal, especially over prices with a seller)
  2. to compromise (on = elative) (e.g. one's demands, viewpoint or expenses)

Conjugation

Inflection of tinkiä (Kotus type 61*G/sallia, nk-ng gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tingin en tingi 1st sing. olen tinkinyt en ole tinkinyt
2nd sing. tingit et tingi 2nd sing. olet tinkinyt et ole tinkinyt
3rd sing. tinkii ei tingi 3rd sing. on tinkinyt ei ole tinkinyt
1st plur. tingimme emme tingi 1st plur. olemme tinkineet emme ole tinkineet
2nd plur. tingitte ette tingi 2nd plur. olette tinkineet ette ole tinkineet
3rd plur. tinkivät eivät tingi 3rd plur. ovat tinkineet eivät ole tinkineet
passive tingitään ei tingitä passive on tingitty ei ole tingitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tingin en tinkinyt 1st sing. olin tinkinyt en ollut tinkinyt
2nd sing. tingit et tinkinyt 2nd sing. olit tinkinyt et ollut tinkinyt
3rd sing. tinki ei tinkinyt 3rd sing. oli tinkinyt ei ollut tinkinyt
1st plur. tingimme emme tinkineet 1st plur. olimme tinkineet emme olleet tinkineet
2nd plur. tingitte ette tinkineet 2nd plur. olitte tinkineet ette olleet tinkineet
3rd plur. tinkivät eivät tinkineet 3rd plur. olivat tinkineet eivät olleet tinkineet
passive tingittiin ei tingitty passive oli tingitty ei ollut tingitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tinkisin en tinkisi 1st sing. olisin tinkinyt en olisi tinkinyt
2nd sing. tinkisit et tinkisi 2nd sing. olisit tinkinyt et olisi tinkinyt
3rd sing. tinkisi ei tinkisi 3rd sing. olisi tinkinyt ei olisi tinkinyt
1st plur. tinkisimme emme tinkisi 1st plur. olisimme tinkineet emme olisi tinkineet
2nd plur. tinkisitte ette tinkisi 2nd plur. olisitte tinkineet ette olisi tinkineet
3rd plur. tinkisivät eivät tinkisi 3rd plur. olisivat tinkineet eivät olisi tinkineet
passive tingittäisiin ei tingittäisi passive olisi tingitty ei olisi tingitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. tingi älä tingi 2nd sing.
3rd sing. tinkiköön älköön tinkikö 3rd sing. olkoon tinkinyt älköön olko tinkinyt
1st plur. tinkikäämme älkäämme tinkikö 1st plur.
2nd plur. tinkikää älkää tinkikö 2nd plur.
3rd plur. tinkikööt älkööt tinkikö 3rd plur. olkoot tinkineet älkööt olko tinkineet
passive tingittäköön älköön tingittäkö passive olkoon tingitty älköön olko tingitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tinkinen en tinkine 1st sing. lienen tinkinyt en liene tinkinyt
2nd sing. tinkinet et tinkine 2nd sing. lienet tinkinyt et liene tinkinyt
3rd sing. tinkinee ei tinkine 3rd sing. lienee tinkinyt ei liene tinkinyt
1st plur. tinkinemme emme tinkine 1st plur. lienemme tinkineet emme liene tinkineet
2nd plur. tinkinette ette tinkine 2nd plur. lienette tinkineet ette liene tinkineet
3rd plur. tinkinevät eivät tinkine 3rd plur. lienevät tinkineet eivät liene tinkineet
passive tingittäneen ei tingittäne passive lienee tingitty ei liene tingitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tinkiä present tinkivä tingittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tinkiäkseni tinkiäksemme
2nd tinkiäksesi tinkiäksenne
3rd tinkiäkseen
tinkiäksensä
past tinkinyt tingitty
2nd inessive2 tinkiessä tingittäessä agent3 tinkimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tinkiessäni tinkiessämme
2nd tinkiessäsi tinkiessänne
3rd tinkiessään
tinkiessänsä
negative tinkimätön
instructive tinkien 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive tinkimässä
elative tinkimästä
illative tinkimään
adessive tinkimällä
abessive tinkimättä
instructive tinkimän tingittämän
4th4 verbal noun tinkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tinkimäisilläni tinkimäisillämme
2nd tinkimäisilläsi tinkimäisillänne
3rd tinkimäisillään
tinkimäisillänsä

Derived terms

Descendants

  • Ingrian: tinkiä

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Borrowed from Finnish tinkiä.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtiŋkiæ/, [ˈtʲiŋke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈtiŋkiæ/, [ˈtiŋkiæ]
  • Rhymes: -iŋkeː, -iŋkiæ
  • Hyphenation: tin‧ki‧ä

Verb

tinkiä

  1. (intransitive) to haggle

Conjugation

Conjugation of tinkiä (type 7/oppia, nk-ng gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tingin en tingi 1st singular oon tinkint, oon tinkinyt en oo tinkint, en oo tinkinyt
2nd singular tingit et tingi 2nd singular oot tinkint, oot tinkinyt et oo tinkint, et oo tinkinyt
3rd singular tinkii ei tingi 3rd singular ono tinkint, ono tinkinyt ei oo tinkint, ei oo tinkinyt
1st plural tingimmä emmä tingi 1st plural oomma tinkineet emmä oo tinkineet
2nd plural tingittä että tingi 2nd plural ootta tinkineet että oo tinkineet
3rd plural tinkiit1), tinkivät2), tingitää evät tingi, ei tingitä 3rd plural ovat tinkineet evät oo tinkineet, ei oo tingitty
impersonal tingitää ei tingitä impersonal ono tingitty ei oo tingitty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular tingin en tinkint, en tinkinyt 1st singular olin tinkint, olin tinkinyt en olt tinkint, en olt tinkinyt
2nd singular tingit et tinkint, et tinkinyt 2nd singular olit tinkint, olit tinkinyt et olt tinkint, et olt tinkinyt
3rd singular tinki ei tinkint, ei tinkinyt 3rd singular oli tinkint, oli tinkinyt ei olt tinkint, ei olt tinkinyt
1st plural tingimmä emmä tinkineet 1st plural olimma tinkineet emmä olleet tinkineet
2nd plural tingittä että tinkineet 2nd plural olitta tinkineet että olleet tinkineet
3rd plural tinkiit1), tinkivät2), tingittii evät tinkineet, ei tingitty 3rd plural olivat tinkineet evät olleet tinkineet, ei olt tingitty
impersonal tingittii ei tingitty impersonal oli tingitty ei olt tingitty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tinkisin en tinkis 1st singular olisin tinkint, olisin tinkinyt en olis tinkint, en olis tinkinyt
2nd singular tinkisit, tinkiist1) et tinkis 2nd singular olisit tinkint, olisit tinkinyt et olis tinkint, et olis tinkinyt
3rd singular tinkis ei tinkis 3rd singular olis tinkint, olis tinkinyt ei olis tinkint, ei olis tinkinyt
1st plural tinkisimmä emmä tinkis 1st plural olisimma tinkineet emmä olis tinkineet
2nd plural tinkisittä että tinkis 2nd plural olisitta tinkineet että olis tinkineet
3rd plural tinkisiit1), tinkisivät2), tingittäis evät tinkis, ei tingittäis 3rd plural olisivat tinkineet evät olis tinkineet, ei olis tingitty
impersonal tingittäis ei tingittäis impersonal olis tingitty ei olis tingitty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular tingi elä tingi 2nd singular oo tinkint, oo tinkinyt elä oo tinkint, elä oo tinkinyt
3rd singular tinkiköö elköö tinkikö 3rd singular olkoo tinkint, olkoo tinkinyt elköö olko tinkint, elköö olko tinkinyt
1st plural 1st plural
2nd plural tinkikää elkää tinkikö 2nd plural olkaa tinkineet elkää olko tinkineet
3rd plural tinkikööt elkööt tinkikö, elköö tingittäkö 3rd plural olkoot tinkineet elkööt olko tinkineet, elköö olko tingitty
impersonal tingittäkköö elköö tingittäkö impersonal olkoo tingitty elköö olko tingitty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular tinkinen en tinkine
2nd singular tinkinet et tinkine
3rd singular tinkinöö ei tinkine
1st plural tinkinemmä emmä tinkine
2nd plural tinkinettä että tinkine
3rd plural tinkinööt evät tinkine, ei tingittäne
impersonal tingittännöö ei tingittäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st tinkiä present tinkivä tingittävä
2nd inessive tinkijees past tinkint, tinkinyt tingitty
instructive tinkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (tinkikää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative tinkimää
inessive tinkimääs
elative tinkimäst
abessive tinkimätä
4th nominative tinkimiin
partitive tinkimistä, tinkimist

Synonyms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 586
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.