teenata

Ingrian

Etymology

Ultimately from Old Swedish þiēna, possibly via Finnish tienata.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈteːnɑtɑ/, [ˈteːnət]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈteːnɑtɑ/, [ˈte̝ːnɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -eːnɑt, -eːnɑtɑ
  • Hyphenation: tee‧na‧ta

Verb

teenata

  1. (transitive) to earn
  2. (intransitive) to earn

Conjugation
Conjugation of teenata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular teenaan en teenaa 1st singular oon teenant, oon teenannut en oo teenant, en oo teenannut
2nd singular teenaat et teenaa 2nd singular oot teenant, oot teenannut et oo teenant, et oo teenannut
3rd singular teenajaa ei teenaa 3rd singular ono teenant, ono teenannut ei oo teenant, ei oo teenannut
1st plural teenaamma emmä teenaa 1st plural oomma teenanneet emmä oo teenanneet
2nd plural teenaatta että teenaa 2nd plural ootta teenanneet että oo teenanneet
3rd plural teenajaat1), teenaavat2), teenataa evät teenaa, ei teenata 3rd plural ovat teenanneet evät oo teenanneet, ei oo teenattu
impersonal teenataa ei teenata impersonal ono teenattu ei oo teenattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular teenaisin en teenant, en teenannut 1st singular olin teenant, olin teenannut en olt teenant, en olt teenannut
2nd singular teenaisit, teenaist1) et teenant, et teenannut 2nd singular olit teenant, olit teenannut et olt teenant, et olt teenannut
3rd singular teenais ei teenant, ei teenannut 3rd singular oli teenant, oli teenannut ei olt teenant, ei olt teenannut
1st plural teenaisimma emmä teenanneet 1st plural olimma teenanneet emmä olleet teenanneet
2nd plural teenaisitta että teenanneet 2nd plural olitta teenanneet että olleet teenanneet
3rd plural teenaisiit1), teenaisivat2), teenattii evät teenanneet, ei teenattu 3rd plural olivat teenanneet evät olleet teenanneet, ei olt teenattu
impersonal teenattii ei teenattu impersonal oli teenattu ei olt teenattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular teenajaisin en teenajais 1st singular olisin teenant, olisin teenannut en olis teenant, en olis teenannut
2nd singular teenajaisit, teenajaist1) et teenajais 2nd singular olisit teenant, olisit teenannut et olis teenant, et olis teenannut
3rd singular teenajais ei teenajais 3rd singular olis teenant, olis teenannut ei olis teenant, ei olis teenannut
1st plural teenajaisimma emmä teenajais 1st plural olisimma teenanneet emmä olis teenanneet
2nd plural teenajaisitta että teenajais 2nd plural olisitta teenanneet että olis teenanneet
3rd plural teenajaisiit1), teenajaisivat2), teenattais evät teenajais, ei teenattais 3rd plural olisivat teenanneet evät olis teenanneet, ei olis teenattu
impersonal teenattais ei teenattais impersonal olis teenattu ei olis teenattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular teenaa elä teenaa 2nd singular oo teenant, oo teenannut elä oo teenant, elä oo teenannut
3rd singular teenatkoo elköö teenatko 3rd singular olkoo teenant, olkoo teenannut elköö olko teenant, elköö olko teenannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural teenatkaa elkää teenatko 2nd plural olkaa teenanneet elkää olko teenanneet
3rd plural teenatkoot elkööt teenatko, elköö teenattako 3rd plural olkoot teenanneet elkööt olko teenanneet, elköö olko teenattu
impersonal teenattakkoo elköö teenattako impersonal olkoo teenattu elköö olko teenattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular teenannen en teenanne
2nd singular teenannet et teenanne
3rd singular teenannoo ei teenanne
1st plural teenannemma emmä teenanne
2nd plural teenannetta että teenanne
3rd plural teenannoot evät teenanne, ei teenattane
impersonal teenattannoo ei teenattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st teenata present teenaava teenattava
2nd inessive teenatees past teenant, teenannut teenattu
instructive teenaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (teenatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative teenaamaa
inessive teenaamaas
elative teenaamast
abessive teenaamata
4th nominative teenaamiin
partitive teenaamista, teenaamist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 583
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.