sovitteleva

Finnish

Etymology

sovitella (to conciliate) + -va

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoʋitːeleʋɑ/, [ˈs̠o̞ʋit̪ˌt̪e̞le̞ʋɑ̝]
  • Rhymes: -eleʋɑ
  • Syllabification(key): so‧vit‧te‧le‧va

Adjective

sovitteleva (comparative sovittelevampi, superlative sovittelevin)

  1. conciliatory (willing to conciliate)

Declension

Inflection of sovitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative sovitteleva sovittelevat
genitive sovittelevan sovittelevien
partitive sovittelevaa sovittelevia
illative sovittelevaan sovitteleviin
singular plural
nominative sovitteleva sovittelevat
accusative nom. sovitteleva sovittelevat
gen. sovittelevan
genitive sovittelevan sovittelevien
sovittelevainrare
partitive sovittelevaa sovittelevia
inessive sovittelevassa sovittelevissa
elative sovittelevasta sovittelevista
illative sovittelevaan sovitteleviin
adessive sovittelevalla sovittelevilla
ablative sovittelevalta sovittelevilta
allative sovittelevalle sovitteleville
essive sovittelevana sovittelevina
translative sovittelevaksi sovitteleviksi
abessive sovittelevatta sovittelevitta
instructive sovittelevin
comitative sovittelevine
Possessive forms of sovitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative sovittelevani sovittelevani
accusative nom. sovittelevani sovittelevani
gen. sovittelevani
genitive sovittelevani sovittelevieni
sovittelevainirare
partitive sovittelevaani sovitteleviani
inessive sovittelevassani sovittelevissani
elative sovittelevastani sovittelevistani
illative sovittelevaani sovitteleviini
adessive sovittelevallani sovittelevillani
ablative sovittelevaltani sovitteleviltani
allative sovittelevalleni sovittelevilleni
essive sovittelevanani sovittelevinani
translative sovittelevakseni sovittelevikseni
abessive sovittelevattani sovittelevittani
instructive
comitative sovittelevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sovittelevasi sovittelevasi
accusative nom. sovittelevasi sovittelevasi
gen. sovittelevasi
genitive sovittelevasi sovitteleviesi
sovittelevaisirare
partitive sovittelevaasi sovitteleviasi
inessive sovittelevassasi sovittelevissasi
elative sovittelevastasi sovittelevistasi
illative sovittelevaasi sovitteleviisi
adessive sovittelevallasi sovittelevillasi
ablative sovittelevaltasi sovitteleviltasi
allative sovittelevallesi sovittelevillesi
essive sovittelevanasi sovittelevinasi
translative sovittelevaksesi sovitteleviksesi
abessive sovittelevattasi sovittelevittasi
instructive
comitative sovittelevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sovittelevamme sovittelevamme
accusative nom. sovittelevamme sovittelevamme
gen. sovittelevamme
genitive sovittelevamme sovitteleviemme
sovittelevaimmerare
partitive sovittelevaamme sovitteleviamme
inessive sovittelevassamme sovittelevissamme
elative sovittelevastamme sovittelevistamme
illative sovittelevaamme sovitteleviimme
adessive sovittelevallamme sovittelevillamme
ablative sovittelevaltamme sovitteleviltamme
allative sovittelevallemme sovittelevillemme
essive sovittelevanamme sovittelevinamme
translative sovittelevaksemme sovitteleviksemme
abessive sovittelevattamme sovittelevittamme
instructive
comitative sovittelevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sovittelevanne sovittelevanne
accusative nom. sovittelevanne sovittelevanne
gen. sovittelevanne
genitive sovittelevanne sovittelevienne
sovittelevainnerare
partitive sovittelevaanne sovittelevianne
inessive sovittelevassanne sovittelevissanne
elative sovittelevastanne sovittelevistanne
illative sovittelevaanne sovitteleviinne
adessive sovittelevallanne sovittelevillanne
ablative sovittelevaltanne sovitteleviltanne
allative sovittelevallenne sovittelevillenne
essive sovittelevananne sovittelevinanne
translative sovittelevaksenne sovitteleviksenne
abessive sovittelevattanne sovittelevittanne
instructive
comitative sovittelevinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sovittelevansa sovittelevansa
accusative nom. sovittelevansa sovittelevansa
gen. sovittelevansa
genitive sovittelevansa sovitteleviensa
sovittelevainsarare
partitive sovittelevaansa sovitteleviaan
sovitteleviansa
inessive sovittelevassaan
sovittelevassansa
sovittelevissaan
sovittelevissansa
elative sovittelevastaan
sovittelevastansa
sovittelevistaan
sovittelevistansa
illative sovittelevaansa sovitteleviinsa
adessive sovittelevallaan
sovittelevallansa
sovittelevillaan
sovittelevillansa
ablative sovittelevaltaan
sovittelevaltansa
sovitteleviltaan
sovitteleviltansa
allative sovittelevalleen
sovittelevallensa
sovittelevilleen
sovittelevillensa
essive sovittelevanaan
sovittelevanansa
sovittelevinaan
sovittelevinansa
translative sovittelevakseen
sovittelevaksensa
sovittelevikseen
sovitteleviksensa
abessive sovittelevattaan
sovittelevattansa
sovittelevittaan
sovittelevittansa
instructive
comitative sovittelevineen
sovittelevinensa

Synonyms

Derived terms

Participle

sovitteleva

  1. present active participle of sovitella

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.