skede

See also: šķēdē and šķēde

Danish

Etymology

From the Old Norse skeiðir (“sheath”), plural of skeið (“reed, sley”), from Proto-Germanic *skaiþiz. The old singular is continued by the Danish noun ske (“spoon”).

Cognate with German Scheide, Dutch schede, and English sheath. The anatomical sense is a semantic loan from Latin vāgīna.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈsɡ̊eːðə]

Noun

skede c (singular definite skeden, plural indefinite skeder)

  1. sheath (scabbard, long case)
  2. (somewhat clinical) vagina
    Synonyms: vagina, (vulgar) fisse, (vulgar) fjams, kusse, (childish) tissekone

Inflection
Declension of skede
common
gender		 Singular Plural
indefinite definite indefinite definite
nominative skede skeden skeder skederne
genitive skedes skedens skeders skedernes

Derived terms
  • skedevæg
  • skedeåbning

See also

Finnish

Etymology

Clipping of skeittilauta (“skateboard”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈskede/, [ˈs̠k̟e̞de̞]
  • Rhymes: -ede
  • Syllabification(key): ske‧de

Noun

skede (colloquial)

  1. skateboard

Declension
Inflection of skede (Kotus type 8/nalle, no gradation)
nominative skede skedet
genitive skeden skedejen
partitive skedeä skedejä
illative skedeen skedeihin
singular plural
nominative skede skedet
accusative nom. skede skedet
gen. skeden
genitive skeden skedejen
skedeinrare
partitive skedeä skedejä
inessive skedessä skedeissä
elative skedestä skedeistä
illative skedeen skedeihin
adessive skedellä skedeillä
ablative skedeltä skedeiltä
allative skedelle skedeille
essive skedenä skedeinä
translative skedeksi skedeiksi
abessive skedettä skedeittä
instructive — skedein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of skede (Kotus type 8/nalle, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative skedeni skedeni
accusative nom. skedeni skedeni
gen. skedeni
genitive skedeni skedejeni
skedeinirare
partitive skedeäni skedejäni
inessive skedessäni skedeissäni
elative skedestäni skedeistäni
illative skedeeni skedeihini
adessive skedelläni skedeilläni
ablative skedeltäni skedeiltäni
allative skedelleni skedeilleni
essive skedenäni skedeinäni
translative skedekseni skedeikseni
abessive skedettäni skedeittäni
instructive — —
comitative — skedeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative skedesi skedesi
accusative nom. skedesi skedesi
gen. skedesi
genitive skedesi skedejesi
skedeisirare
partitive skedeäsi skedejäsi
inessive skedessäsi skedeissäsi
elative skedestäsi skedeistäsi
illative skedeesi skedeihisi
adessive skedelläsi skedeilläsi
ablative skedeltäsi skedeiltäsi
allative skedellesi skedeillesi
essive skedenäsi skedeinäsi
translative skedeksesi skedeiksesi
abessive skedettäsi skedeittäsi
instructive — —
comitative — skedeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative skedemme skedemme
accusative nom. skedemme skedemme
gen. skedemme
genitive skedemme skedejemme
skedeimmerare
partitive skedeämme skedejämme
inessive skedessämme skedeissämme
elative skedestämme skedeistämme
illative skedeemme skedeihimme
adessive skedellämme skedeillämme
ablative skedeltämme skedeiltämme
allative skedellemme skedeillemme
essive skedenämme skedeinämme
translative skedeksemme skedeiksemme
abessive skedettämme skedeittämme
instructive — —
comitative — skedeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative skedenne skedenne
accusative nom. skedenne skedenne
gen. skedenne
genitive skedenne skedejenne
skedeinnerare
partitive skedeänne skedejänne
inessive skedessänne skedeissänne
elative skedestänne skedeistänne
illative skedeenne skedeihinne
adessive skedellänne skedeillänne
ablative skedeltänne skedeiltänne
allative skedellenne skedeillenne
essive skedenänne skedeinänne
translative skedeksenne skedeiksenne
abessive skedettänne skedeittänne
instructive — —
comitative — skedeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative skedensä skedensä
accusative nom. skedensä skedensä
gen. skedensä
genitive skedensä skedejensä
skedeinsärare
partitive skedeään
skedeänsä		 skedejään
skedejänsä
inessive skedessään
skedessänsä		 skedeissään
skedeissänsä
elative skedestään
skedestänsä		 skedeistään
skedeistänsä
illative skedeensä skedeihinsä
adessive skedellään
skedellänsä		 skedeillään
skedeillänsä
ablative skedeltään
skedeltänsä		 skedeiltään
skedeiltänsä
allative skedelleen
skedellensä		 skedeilleen
skedeillensä
essive skedenään
skedenänsä		 skedeinään
skedeinänsä
translative skedekseen
skedeksensä		 skedeikseen
skedeiksensä
abessive skedettään
skedettänsä		 skedeittään
skedeittänsä
instructive — —
comitative — skedeineen
skedeinensä

Derived terms

Swedish

Etymology

From Old Norse skeið (“race; race course; piece of way; space of time”), from Proto-Germanic *skaiþaną (“to separate”).

Pronunciation
  • Audio(file)

Noun

skede n

  1. a stage, a phase (delimited part of something that happens)
    Synonym: stadium
    i ett tidigt skede
    at an early stage
    ett kritiskt skede
    a critical stage

Declension
Declension of skede 
Singular Plural
Indefinite Definite Indefinite Definite
Nominative skede skedet skeden skedena
Genitive skedes skedets skedens skedenas

Derived terms

See also

References
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.