rykäistä

Finnish

Etymology

ryk- + -äistä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrykæi̯stæˣ/, [ˈryk̟æi̯s̠tæ(ʔ)]
  • Rhymes: -ykæistæ
  • Syllabification(key): ry‧käis‧tä

Verb

rykäistä

  1. (intransitive) to clear one's throat, to harrumph

Conjugation

Inflection of rykäistä (Kotus type 66/rohkaista, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rykäisen en rykäise 1st sing. olen rykäissyt en ole rykäissyt
2nd sing. rykäiset et rykäise 2nd sing. olet rykäissyt et ole rykäissyt
3rd sing. rykäisee ei rykäise 3rd sing. on rykäissyt ei ole rykäissyt
1st plur. rykäisemme emme rykäise 1st plur. olemme rykäisseet emme ole rykäisseet
2nd plur. rykäisette ette rykäise 2nd plur. olette rykäisseet ette ole rykäisseet
3rd plur. rykäisevät eivät rykäise 3rd plur. ovat rykäisseet eivät ole rykäisseet
passive rykäistään ei rykäistä passive on rykäisty ei ole rykäisty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rykäisin en rykäissyt 1st sing. olin rykäissyt en ollut rykäissyt
2nd sing. rykäisit et rykäissyt 2nd sing. olit rykäissyt et ollut rykäissyt
3rd sing. rykäisi ei rykäissyt 3rd sing. oli rykäissyt ei ollut rykäissyt
1st plur. rykäisimme emme rykäisseet 1st plur. olimme rykäisseet emme olleet rykäisseet
2nd plur. rykäisitte ette rykäisseet 2nd plur. olitte rykäisseet ette olleet rykäisseet
3rd plur. rykäisivät eivät rykäisseet 3rd plur. olivat rykäisseet eivät olleet rykäisseet
passive rykäistiin ei rykäisty passive oli rykäisty ei ollut rykäisty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rykäisisin en rykäisisi 1st sing. olisin rykäissyt en olisi rykäissyt
2nd sing. rykäisisit et rykäisisi 2nd sing. olisit rykäissyt et olisi rykäissyt
3rd sing. rykäisisi ei rykäisisi 3rd sing. olisi rykäissyt ei olisi rykäissyt
1st plur. rykäisisimme emme rykäisisi 1st plur. olisimme rykäisseet emme olisi rykäisseet
2nd plur. rykäisisitte ette rykäisisi 2nd plur. olisitte rykäisseet ette olisi rykäisseet
3rd plur. rykäisisivät eivät rykäisisi 3rd plur. olisivat rykäisseet eivät olisi rykäisseet
passive rykäistäisiin ei rykäistäisi passive olisi rykäisty ei olisi rykäisty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rykäise älä rykäise 2nd sing.
3rd sing. rykäisköön älköön rykäiskö 3rd sing. olkoon rykäissyt älköön olko rykäissyt
1st plur. rykäiskäämme älkäämme rykäiskö 1st plur.
2nd plur. rykäiskää älkää rykäiskö 2nd plur.
3rd plur. rykäiskööt älkööt rykäiskö 3rd plur. olkoot rykäisseet älkööt olko rykäisseet
passive rykäistäköön älköön rykäistäkö passive olkoon rykäisty älköön olko rykäisty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rykäissen en rykäisse 1st sing. lienen rykäissyt en liene rykäissyt
2nd sing. rykäisset et rykäisse 2nd sing. lienet rykäissyt et liene rykäissyt
3rd sing. rykäissee ei rykäisse 3rd sing. lienee rykäissyt ei liene rykäissyt
1st plur. rykäissemme emme rykäisse 1st plur. lienemme rykäisseet emme liene rykäisseet
2nd plur. rykäissette ette rykäisse 2nd plur. lienette rykäisseet ette liene rykäisseet
3rd plur. rykäissevät eivät rykäisse 3rd plur. lienevät rykäisseet eivät liene rykäisseet
passive rykäistäneen ei rykäistäne passive lienee rykäisty ei liene rykäisty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rykäistä present rykäisevä rykäistävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rykäistäkseni rykäistäksemme
2nd rykäistäksesi rykäistäksenne
3rd rykäistäkseen
rykäistäksensä
past rykäissyt rykäisty
2nd inessive2 rykäistessä rykäistäessä agent3 rykäisemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rykäistessäni rykäistessämme
2nd rykäistessäsi rykäistessänne
3rd rykäistessään
rykäistessänsä
negative rykäisemätön
instructive rykäisten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive rykäisemässä
elative rykäisemästä
illative rykäisemään
adessive rykäisemällä
abessive rykäisemättä
instructive rykäisemän rykäistämän
4th4 verbal noun rykäiseminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rykäisemäisilläni rykäisemäisillämme
2nd rykäisemäisilläsi rykäisemäisillänne
3rd rykäisemäisillään
rykäisemäisillänsä

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.