ruoti

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈruo̯ti/, [ˈruo̞̯t̪i]
  • Rhymes: -uoti
  • Syllabification(key): ruo‧ti

Etymology 1

ruoto + -i

Noun

ruoti

  1. (architecture) rib
    Synonym: ruode
  2. (botany) rib (main, or any of the prominent veins of a leaf)
  3. (botany, ornithology) rachis
  4. tang (part of a tool, such as knife, inserted into the handle)
Declension
Inflection of ruoti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)
nominative ruoti ruodit
genitive ruodin ruotien
partitive ruotia ruoteja
illative ruotiin ruoteihin
singular plural
nominative ruoti ruodit
accusative nom. ruoti ruodit
gen. ruodin
genitive ruodin ruotien
partitive ruotia ruoteja
inessive ruodissa ruodeissa
elative ruodista ruodeista
illative ruotiin ruoteihin
adessive ruodilla ruodeilla
ablative ruodilta ruodeilta
allative ruodille ruodeille
essive ruotina ruoteina
translative ruodiksi ruodeiksi
abessive ruoditta ruodeitta
instructive ruodein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruoti (Kotus type 5*F/risti, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ruotini ruotini
accusative nom. ruotini ruotini
gen. ruotini
genitive ruotini ruotieni
partitive ruotiani ruotejani
inessive ruodissani ruodeissani
elative ruodistani ruodeistani
illative ruotiini ruoteihini
adessive ruodillani ruodeillani
ablative ruodiltani ruodeiltani
allative ruodilleni ruodeilleni
essive ruotinani ruoteinani
translative ruodikseni ruodeikseni
abessive ruodittani ruodeittani
instructive
comitative ruoteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ruotisi ruotisi
accusative nom. ruotisi ruotisi
gen. ruotisi
genitive ruotisi ruotiesi
partitive ruotiasi ruotejasi
inessive ruodissasi ruodeissasi
elative ruodistasi ruodeistasi
illative ruotiisi ruoteihisi
adessive ruodillasi ruodeillasi
ablative ruodiltasi ruodeiltasi
allative ruodillesi ruodeillesi
essive ruotinasi ruoteinasi
translative ruodiksesi ruodeiksesi
abessive ruodittasi ruodeittasi
instructive
comitative ruoteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ruotimme ruotimme
accusative nom. ruotimme ruotimme
gen. ruotimme
genitive ruotimme ruotiemme
partitive ruotiamme ruotejamme
inessive ruodissamme ruodeissamme
elative ruodistamme ruodeistamme
illative ruotiimme ruoteihimme
adessive ruodillamme ruodeillamme
ablative ruodiltamme ruodeiltamme
allative ruodillemme ruodeillemme
essive ruotinamme ruoteinamme
translative ruodiksemme ruodeiksemme
abessive ruodittamme ruodeittamme
instructive
comitative ruoteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ruotinne ruotinne
accusative nom. ruotinne ruotinne
gen. ruotinne
genitive ruotinne ruotienne
partitive ruotianne ruotejanne
inessive ruodissanne ruodeissanne
elative ruodistanne ruodeistanne
illative ruotiinne ruoteihinne
adessive ruodillanne ruodeillanne
ablative ruodiltanne ruodeiltanne
allative ruodillenne ruodeillenne
essive ruotinanne ruoteinanne
translative ruodiksenne ruodeiksenne
abessive ruodittanne ruodeittanne
instructive
comitative ruoteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ruotinsa ruotinsa
accusative nom. ruotinsa ruotinsa
gen. ruotinsa
genitive ruotinsa ruotiensa
partitive ruotiaan
ruotiansa
ruotejaan
ruotejansa
inessive ruodissaan
ruodissansa
ruodeissaan
ruodeissansa
elative ruodistaan
ruodistansa
ruodeistaan
ruodeistansa
illative ruotiinsa ruoteihinsa
adessive ruodillaan
ruodillansa
ruodeillaan
ruodeillansa
ablative ruodiltaan
ruodiltansa
ruodeiltaan
ruodeiltansa
allative ruodilleen
ruodillensa
ruodeilleen
ruodeillensa
essive ruotinaan
ruotinansa
ruoteinaan
ruoteinansa
translative ruodikseen
ruodiksensa
ruodeikseen
ruodeiksensa
abessive ruodittaan
ruodittansa
ruodeittaan
ruodeittansa
instructive
comitative ruoteineen
ruoteinensa
Synonyms
Derived terms
compounds

Further reading

Verb

ruoti

  1. third-person singular past indicative of ruotia

Anagrams

Italian

Verb

ruoti

  1. inflection of ruotare:
    1. second-person singular present indicative
    2. first/second/third-person singular present subjunctive
    3. third-person singular imperative
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.