roikotella

Finnish

Etymology

roikottaa + -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈroi̯kotelːɑˣ/, [ˈro̞i̯ko̞ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): roi‧ko‧tel‧la

Verb

roikotella

  1. (transitive, usually atelic) frequentative of roikottaa (to dangle)

Conjugation

Inflection of roikotella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. roikottelen en roikottele 1st sing. olen roikotellut en ole roikotellut
2nd sing. roikottelet et roikottele 2nd sing. olet roikotellut et ole roikotellut
3rd sing. roikottelee ei roikottele 3rd sing. on roikotellut ei ole roikotellut
1st plur. roikottelemme emme roikottele 1st plur. olemme roikotelleet emme ole roikotelleet
2nd plur. roikottelette ette roikottele 2nd plur. olette roikotelleet ette ole roikotelleet
3rd plur. roikottelevat eivät roikottele 3rd plur. ovat roikotelleet eivät ole roikotelleet
passive roikotellaan ei roikotella passive on roikoteltu ei ole roikoteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. roikottelin en roikotellut 1st sing. olin roikotellut en ollut roikotellut
2nd sing. roikottelit et roikotellut 2nd sing. olit roikotellut et ollut roikotellut
3rd sing. roikotteli ei roikotellut 3rd sing. oli roikotellut ei ollut roikotellut
1st plur. roikottelimme emme roikotelleet 1st plur. olimme roikotelleet emme olleet roikotelleet
2nd plur. roikottelitte ette roikotelleet 2nd plur. olitte roikotelleet ette olleet roikotelleet
3rd plur. roikottelivat eivät roikotelleet 3rd plur. olivat roikotelleet eivät olleet roikotelleet
passive roikoteltiin ei roikoteltu passive oli roikoteltu ei ollut roikoteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. roikottelisin en roikottelisi 1st sing. olisin roikotellut en olisi roikotellut
2nd sing. roikottelisit et roikottelisi 2nd sing. olisit roikotellut et olisi roikotellut
3rd sing. roikottelisi ei roikottelisi 3rd sing. olisi roikotellut ei olisi roikotellut
1st plur. roikottelisimme emme roikottelisi 1st plur. olisimme roikotelleet emme olisi roikotelleet
2nd plur. roikottelisitte ette roikottelisi 2nd plur. olisitte roikotelleet ette olisi roikotelleet
3rd plur. roikottelisivat eivät roikottelisi 3rd plur. olisivat roikotelleet eivät olisi roikotelleet
passive roikoteltaisiin ei roikoteltaisi passive olisi roikoteltu ei olisi roikoteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. roikottele älä roikottele 2nd sing.
3rd sing. roikotelkoon älköön roikotelko 3rd sing. olkoon roikotellut älköön olko roikotellut
1st plur. roikotelkaamme älkäämme roikotelko 1st plur.
2nd plur. roikotelkaa älkää roikotelko 2nd plur.
3rd plur. roikotelkoot älkööt roikotelko 3rd plur. olkoot roikotelleet älkööt olko roikotelleet
passive roikoteltakoon älköön roikoteltako passive olkoon roikoteltu älköön olko roikoteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. roikotellen en roikotelle 1st sing. lienen roikotellut en liene roikotellut
2nd sing. roikotellet et roikotelle 2nd sing. lienet roikotellut et liene roikotellut
3rd sing. roikotellee ei roikotelle 3rd sing. lienee roikotellut ei liene roikotellut
1st plur. roikotellemme emme roikotelle 1st plur. lienemme roikotelleet emme liene roikotelleet
2nd plur. roikotellette ette roikotelle 2nd plur. lienette roikotelleet ette liene roikotelleet
3rd plur. roikotellevat eivät roikotelle 3rd plur. lienevät roikotelleet eivät liene roikotelleet
passive roikoteltaneen ei roikoteltane passive lienee roikoteltu ei liene roikoteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st roikotella present roikotteleva roikoteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st roikotellakseni roikotellaksemme
2nd roikotellaksesi roikotellaksenne
3rd roikotellakseen
roikotellaksensa
past roikotellut roikoteltu
2nd inessive2 roikotellessa roikoteltaessa agent3 roikottelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st roikotellessani roikotellessamme
2nd roikotellessasi roikotellessanne
3rd roikotellessaan
roikotellessansa
negative roikottelematon
instructive roikotellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive roikottelemassa
elative roikottelemasta
illative roikottelemaan
adessive roikottelemalla
abessive roikottelematta
instructive roikotteleman roikoteltaman
4th4 verbal noun roikotteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st roikottelemaisillani roikottelemaisillamme
2nd roikottelemaisillasi roikottelemaisillanne
3rd roikottelemaisillaan
roikottelemaisillansa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.