remmi

Finnish

Etymology

From Swedish rem.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈremːi/, [ˈre̞mːi]
  • Rhymes: -emːi
  • Syllabification(key): rem‧mi

Noun

remmi

  1. leash (strap, cord or rope with which to restrain an animal)
  2. strap (long, narrow, pliable strip of leather, cloth etc.)
  3. (colloquial) group of people; gang, lot

Declension
Inflection of remmi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative remmi remmit
genitive remmin remmien
partitive remmiä remmejä
illative remmiin remmeihin
singular plural
nominative remmi remmit
accusative nom. remmi remmit
gen. remmin
genitive remmin remmien
partitive remmiä remmejä
inessive remmissä remmeissä
elative remmistä remmeistä
illative remmiin remmeihin
adessive remmillä remmeillä
ablative remmiltä remmeiltä
allative remmille remmeille
essive remminä remmeinä
translative remmiksi remmeiksi
abessive remmittä remmeittä
instructive — remmein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of remmi (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative remmini remmini
accusative nom. remmini remmini
gen. remmini
genitive remmini remmieni
partitive remmiäni remmejäni
inessive remmissäni remmeissäni
elative remmistäni remmeistäni
illative remmiini remmeihini
adessive remmilläni remmeilläni
ablative remmiltäni remmeiltäni
allative remmilleni remmeilleni
essive remminäni remmeinäni
translative remmikseni remmeikseni
abessive remmittäni remmeittäni
instructive — —
comitative — remmeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative remmisi remmisi
accusative nom. remmisi remmisi
gen. remmisi
genitive remmisi remmiesi
partitive remmiäsi remmejäsi
inessive remmissäsi remmeissäsi
elative remmistäsi remmeistäsi
illative remmiisi remmeihisi
adessive remmilläsi remmeilläsi
ablative remmiltäsi remmeiltäsi
allative remmillesi remmeillesi
essive remminäsi remmeinäsi
translative remmiksesi remmeiksesi
abessive remmittäsi remmeittäsi
instructive — —
comitative — remmeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative remmimme remmimme
accusative nom. remmimme remmimme
gen. remmimme
genitive remmimme remmiemme
partitive remmiämme remmejämme
inessive remmissämme remmeissämme
elative remmistämme remmeistämme
illative remmiimme remmeihimme
adessive remmillämme remmeillämme
ablative remmiltämme remmeiltämme
allative remmillemme remmeillemme
essive remminämme remmeinämme
translative remmiksemme remmeiksemme
abessive remmittämme remmeittämme
instructive — —
comitative — remmeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative remminne remminne
accusative nom. remminne remminne
gen. remminne
genitive remminne remmienne
partitive remmiänne remmejänne
inessive remmissänne remmeissänne
elative remmistänne remmeistänne
illative remmiinne remmeihinne
adessive remmillänne remmeillänne
ablative remmiltänne remmeiltänne
allative remmillenne remmeillenne
essive remminänne remmeinänne
translative remmiksenne remmeiksenne
abessive remmittänne remmeittänne
instructive — —
comitative — remmeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative remminsä remminsä
accusative nom. remminsä remminsä
gen. remminsä
genitive remminsä remmiensä
partitive remmiään
remmiänsä		 remmejään
remmejänsä
inessive remmissään
remmissänsä		 remmeissään
remmeissänsä
elative remmistään
remmistänsä		 remmeistään
remmeistänsä
illative remmiinsä remmeihinsä
adessive remmillään
remmillänsä		 remmeillään
remmeillänsä
ablative remmiltään
remmiltänsä		 remmeiltään
remmeiltänsä
allative remmilleen
remmillensä		 remmeilleen
remmeillensä
essive remminään
remminänsä		 remmeinään
remmeinänsä
translative remmikseen
remmiksensä		 remmeikseen
remmeiksensä
abessive remmittään
remmittänsä		 remmeittään
remmeittänsä
instructive — —
comitative — remmeineen
remmeinensä

Synonyms

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.